Gardajärven maisemia Gardonesta

Lähdemme (yllättäen...) taas pieneen reissuun. Tällä kertaa kyseessä on Kollin työmatka. Ollaan kieltämättä jo aika uuvuksissa kaikesta matkaamisesta. Töistä ja toki omasta lomasta johtuen tässä on kertynyt yhteen pötköön kamalasti reissaamista. Ja kun sääkin on näin kuuma, tekisi mieli vain rötköttää kylmä pyyhe otsalla ja syödä jäätelöä. Mutta ei pidä valittaa ;) onhan se hienoa nähdä ja kokea kiinnostavia paikkoja.

Ennen lähtöä laitan vielä italiannälkäisille muutamia makupaloja Gardan maisemien muodossa.

Kivaa keskiviikkoa! Näkyillään pian uuden matkakirjeen muodossa :)

Gardonen rantabulevardi ja ihanaiset palmut
Gardone´s lake-side boulevard and pretty palm trees

Vihreä nurmi, palmuja, sinisenä hohtava järvi - paratiisi!
Green grass, palm trees, blue lake - paradise!

Here are some more beautiful sceneries from the last weekend´s visit to Gardone. Enjoy of the photos from lake Garda and have happy Wednesday!

Maisema Gardalle Vittoriale-palatsin puistosta
Scenery to lake Garda from the palace Vittoriale´s park

Oliivipuita, sypressejä ja keltainen palatsi Vittoriale
Olive trees, cypresses and palace Vittoriale

Maisema Gardalle Vittoriale-palatsin teatteriaukiolta
View to lake Garda from the open air theatre of palace Vittoriale

Sypressejä ja Gardajärvi Vittorialen mausoleumin huipulta nähtynä
Cypresses and lake Garda seen from the top of palace Vittoriale´s mausoleum

Gardonen romanttiset puutarhat

Täällä Torinon keskustassa on hikiset oltavat. Sisällä lämpötila kipuaa jo +29 asteeseen eikä edes läpiveto auta. Olin aamulenkillä, mutta ilma oli jo puoli kymmenen aikaan niin kuuma, että jaksoin vetää vain puolet normaalista. Pitää vissiin lähteä jo kahdeksalta juoksemaan, jos meinaa urheilla.

On niin läkähdyttävää, ettei jaksaisi tehdä oikein mitään. Kadulta kuuluu tasainen liikenteen ääni, jota sävyttävät satunnaiset tööttäykset ja vespojen pörähdykset. Vastapäätä tehdään edelleen kiputusta ja kaputusta aiheuttavaa ikuista remonttia, ja naapuritalossa on jälleen uusi oppilas laulunopettajan tunnilla.

Mikäs tässä aarioita kuunnellessa, paitsi tämänhetkisen oppilaan ylemmät nuotit eivät osu aina kohdilleen... Aiemmin päivällä sain kuulostella komeaa tenoria. Tai siis komeaäänistä. Mutta mielikuvituksessani sen ääninen mies ei voi olla kuin komea ;)

Haaveissani olen vieläkin Gardalla. Vaeltelemassa palmujen varjoissa tai istumassa puutarhan penkillä kukkien ja lehvien katveessa.

Gardonessa on kaksi kaunista puutarhaa, joissa kävimme ranskalaisen Kollin kanssa. Ne sijaitsevat ihan hotellimme Villa Sofian kulmilla kukkulan rinteessä. Tähän kirjeeseen halusin antaa tunnelmallisen säväyksen ja tuunasin kuvia vanhahtaviksi. (Kiitokset Kalastajan vaimon vinkistä tähän netin ilmaiseksi ladattavaan PhotoScape-ohjelmaan!) Puutarhakävelystä tulee näin romanttisen Belle Époquen henkinen.

Kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynti on hotellista hieman alempana, ison parkkipaikan vieressä. Puiston on perustanut viimeisen Tsaarin hammaslääkäri! Arthur Hruska oli työnsä ohella botanisti.

Puutarhassa astuu ihan eri maailmaan: joka paikassa hehkuvat puihin kasvamaan kiinnitetyt orkideat ja rehevät hortensiat eri väreissään. Polut on päällystetty erivärisillä kivi- ja lasilaatoilla, siellä täällä on eksoottisia patsaita ja onpa puistossa pienimuotoinen sademetsäkin bambuineen ja vesisuihkuineen.

Kaksi pientä lampea olivat kuin impressionisti Monet´n tauluista: täynnä isoja lumpeenkukkia ja vihreitä lehtiä. Lumpeiden seassa uiskenteli laiskasti oranssinvärisiä koristekarppeja.

Lummelampi Gardonen kasvitieteellisessä puutarhassa
Beautiful water-lilies in Gardone´s botanical garden

Lumpeenkukka auringon kilossa
Water lily in the sunny glory

Lammessa lymyävät koristekarpit
Japanese Koi carps in the small pond

Puutarhan perillä on jännittävä, suuri veistos. Avonainen kita muodostaa tumman luolan, josta tämä kivinen ukkeli hönkii vesihöyryä.

Koristeellinen luolaveistos kasvitieteellisen puutarhan perillä
Mysterious decoration in the botanical garden of Gardone

Hortensioita on joka paikassa. Kukat ovat valtavankokoisia ryppäitä, ja puskat levittäytyvät laajalle. Isoja kukkasia ihastellessa minulle tuli tahtomatta mieleen äitini vanha uimalakki! Se oli jostakin 60-luvulta, valkoista kumia ja sen pinta oli koristeltu pienin kumikukkasin. Sillä peitetty pää näytti ihan valkoiselta hortensialta. Tästä sain idean poseerata tyylikäs "hattu" päässä:

Kulkukatin uusi hattu
TravelCat´s new hat

Toinen puutarha sijaitsee hotellilta ylempänä. Se vasta onkin nähtävyys! Kyseessä on Vittoriale, palatsi ja sen yhteydessä oleva valtava puisto. Pelkkään puistoon maksaa lippu kahdeksan euroa, maksu palatsiin on vielä erikseen ja sinne pääsee ainoastaan (italiankielisen) oppaan kanssa ryhmän mukana.

Vittoriale

Yksityiskohta palatsista
Detail of the palace Vittoriale

Palatsi ja tilukset olivat Gabriele d´Annunzion. Hän oli runoilija ja omaperäinen eksentrikko. Vammautumisestaan johtuen hänen silmänsä eivät kestäneet kirkasta valoa, ja palatsin interiööri on kauttaaltaan tummasävyinen.

Voi sitä tavaran määrää! Koko sisus on täynnä kaikenmaailman koriste-esineitä, patsaita, kummia lamppuja, tauluja ja kaiken huippuna kokoelmissa on runoilijan 6000 kirjaa. Pikkutilpehööristä johtuen laukut joutuukin jättämään valvottuun lokerikkohuoneeseen ennen kierrosta.

Palatsin holvikäytävä, taustalla siintää Gardajärvi
Archade path in palace Vittoriale, scenery towards lake Garda

Upea veistos ja näkymä Gardalle
Beautiful statue and view to lake Garda

Paikka on todella käymisen arvoinen, niin erikoinen ja mysteerinen se on. Ja ylhäältä avautuu aivan uskomattoman hieno maisema Gardalle.

Näkymä palatsin sisäpihalle
Palace Vittoriale´s inner yard

Puistossa riittää kävelemistä. Polut ja portaat kulkevat ylös alas. Siellä täällä on vanhoja veistoksia tuomassa vanhan ajan tunnelmaa. Kasvillisuutta on sypresseistä oliivipuihin, hortensioihin, leipäpuihin, agavekaktuksiin ja laventeliin.

Vittorialen puisto ja yksi sen veistoksista
Parc Vittoriale and one of its´ charming statues

Puisto on erittäinen taiteellinen siinä mielessä, ettei siellä tunnu olevan mitään erityistä loogisuutta. Kokonaisuus on kuin viehättävä labyrintti, jossa kävijä löytää itsensä ihastuttavista kohteista. Penkit ja veistokset ovat rupsahtaneet, ja henkivät unohdetun maailman romantiikkaa.

Vanha suihkulähde ja pikku-kerubit
Old fountain and little cherubs

Ylempänä on runoilijan mausoleumi, kannattaa kiertää ihan sen taakse, jotta pääsee viimeiset portaat rakennelman päälle maisemia ihastelemaan. Jos meinaa kuumuus ja kävely heikottaa, palatsista vähän ylempänä ja ennen mausoleumia on baari.

Yksi paikan erikoisuuksista on puiden keskeltä kohoava, valtava muistomerkki, joka on tehty laivanmuotoiseksi.

Laiva keskellä metsää
Boat monument in the middle of the forest

In Gardone there are two lovely gardens: botanical garden which was built by the last Tsar´s dentist who was also botanist plus huge parc in the palace Vittoriale further up on the hills. I recommend visiting these places if you happen to be in Gardone, flourishing flowers, refreshing shadows and vistas to the lake.

Palace Vittoriale is interesting place, there lived poet Gabriele d´Annunzio who was really an excentric. He has collected lots of tiny and bigger things, antique, Oriental peculiarities, statues, carpets, lamps and 6000 books!

Prepare to leave your bag to the cloakroom before the visit. You can enter the palace only with the group and Italian speaking guide. If you want to see only the big garden, it´s eight euros.

From the top of the mauseleum there is the most gorgeous view over the lake Garda!

Juhannusviikonloppu Gardajärvellä, Gardone ja Salo`

Meillä oli aivan ihana viikonloppu Gardajärvellä. Jäi hirmuinen ikävä niihin maisemiin ja veden läheisyyteen, kun täällä Torinon keskustassa on nyt kamalan tunkkaista ja kuumaa.

Vaikka emme suunnitelleet matkaa varta vasten Juhannuksen kunniaksi, reissusta muodostui minulle mahtava Juhannusmuisto. Ja sainpa viettää ihan suomalaisten kanssa tätä keskikesän juhlaa!

Matkamme tekosyynä toimi romanialainen ystäväpariskuntamme. Rouva oli tullut Torinon lähelle kurssille ja tapasimme pariskunnan jo täällä keskustassa illallisen merkeissä. Rouva oli Bonnissa Kollin läheisin työkaveri, ja oli kiva tavata heitä nyt täällä Italian auringon alla! He halusivat Gardalle, ja Kolli ehdotti, että lähdetään mekin samaan hotelliin.

Arvanneet varmaan, ettei minulla ollut kamalasti vastalauseita ;) Olen halunnut jo kauan Gardalle, en ollut käynyt siellä koskaan aikaisemmin, vaikka suomalainen ystäväni asuu siellä. Tekosyynä sanottakoon, että aikataulut eivät ole osuneet yhteen. Mutta täytyy ottaa vahinko pian takaisin ja ilahduttaa häntä visiitillä, he hee...

Lähdimme matkaan lauantaina, ajo kesti Gardalle Torinosta kolme tuntia. Majoituimme yhdeksi yöksi Gardone-nimiseen kaupunkiin. Meillä oli huone hienosta hotellista nimeltä Villa Sofia. Tässä ollaan sitten vähän aikaan vararikossa, mutta eipä meidän tule usein näin hulppeissa olosuhteissa lekoteltua.

Kauheeta, tästä aloituksesta tulee nyt yhtä hotellihehkutusta, mutta ei voi muutakaan, sillä niin ihana majapaikka meillä oli! Jos joku kaipaa romanttista pakoa arjesta ja luksusmajoitusta Gardalla, Villa Sofia on täydellinen kohde sellaiseen :)

Gardone, hotelli Villa Sofia
Our hotel in Gardone, Villa Sofia

Villa Sofia on kaikin puolin suosittelemisen arvoinen: todella kaunis vanha talo, remontoitu tyylillä ja romanttisella säväyksellä, aamiaisbuffet on iso ja maukas, henkilökunta puhuu englantia, ulkona kimaltelee turkoosi uima-allas, aamiaisterassi on palmujen ja hortensioiden katveessa, parvekkeelta on näkymä Gardalle, viileä ja rauhallinen sijainti ylempänä kukkulalla, järven rantaan on kymmenen minuuttia jalkaisin, lähistöllä on mielenkiintoista nähtävää.

Villa Sofian huone. Tässähän lepäisi ihan kuninkaalliset!
Our room in Villa Sofia, Very Royal Feeling :)

Maisema hotellin parvekkeelta
View from our balcony

Olisin viipynyt mieluusti pidemmän aikaa tässä hotellissa. Vaikka viikon... tai miksei kuukauden... tai muutaman. Hehee!

Jo aamiaisen aikaan sää oli leppoisan lämmin ja nautimme ystäviemme kanssa hyviä herkkuja kukkaloiston vierellä, puut heittivät kuumuudelta suojaavat varjonsa terassin ylle ja joka puolella kuului lintujen laulu. Taivaallista keskikesän tunnelmaa! (Täytyy sanoa, ettei tullut hirmu ikävä perheeni perinteistä Juhannusta eli istumista pimeässä mökissä vesisateen rätkiessä ulkona kallioita;)

Villa Sofian aamiaisterassi oikealla palmujen ja sypressien katveessa
Villa Sofia and its´ beautiful terrace under the palm trees on the right

Villa Sofian aamiaisterassi ja aniliininpunaiset hortensiat
Lovely terrace for the breakfast in hotel Villa Sofia

Hotellilla on kiva uima-allas, mutta en kerennyt polskimaan, kun parin päivän aikana halusimme mieluummin kierrellä ja nähdä paikkoja ennemmin kuin lötkötellä hotellilla.

Hotellin toinen uloskäynti suoraan uima-altaalle
Hotel´s another doorway towards the swimming pool

No niin, se tästä hehkutusvaihteen laukaisseesta hotellista. Mennäänpäs sitten itse paikkaan eli Gardoneen!

Gardone on suht pieni kaupunki Gardajärven eteläosassa, vasemmalla rannalla. Sieltä pääsee helposti autolla viereisiin kyliin ja kaupunkeihin tai vaikka laivalla järven toiselle laidalle. Luonto on hyvin välimerellistä: Järven eteläosassa on kuuma lähde, jonka ansiosta vesi lämmittää myös ympäröivää luontoa ja saa sen kukoistamaan etelän tapaan. Gardonen alueella on paljon palmuja, sypressejä, oliivipuita, värikkäitä kukkia. Pohjoisosa Gardasta ei sitten olekaan yhtä vehreää, koska kuuman lähteen lämmittävä efekti ei tietenkään kulje sinne asti.

Gardonen rantabulevardi ja sinisenä hohtava Gardajärvi
Gardone´s boulevard and the lake Garda

Saksa on ihan lähellä, joten Gardalla reissaa paljon saksalaisia turisteja. Esimerkiksi meidän hotellin parkkipaikalla ei ollut kuin D-kilvillä varustettuja autoja entisestä kotimaastamme!

Alueen pohjoisen sijainnin huomaa myös siitä, että Garda on epäitalialaisesti todella siistiä ja hyvin hoidettua aluetta. Välimeren luonnon ja maisemien yhdistäminen saksalaiseen toimivuuteen ei ole mielestäni lainkaan hassumpi kokonaisuus.

Ai tuota nautintoa läpsytellä sandaaleissa ja pikkuhamosessa pitkin Gardajärven rantaa!

Kulkukatti naatiskelee keskikesän paisteesta Gardan äärellä
TravelCat is enjoying of the midsummer sun next to lake Garda

Gardone ja rantamaisemaa hallitseva Grand Hotel laivalaiturilta nähtynä
Gardone´s lake side boulevard is dominated by beautiful old Grand Hotel

Olin ihan tohkeana, koska sain rehellisen Juhannuksen, kun pääsin juhlistamaan sitä suomalaispoppoossa! Eihän ulkkarit tajua mitään suomalaisten tärkeästä keskikesän hetkestä.

Minulla asuu Gardalla suomalainen ystävä, olen tutustunut häneen Kollin kautta. Tuo energinen ruutimimmi on asunut Gardalla lähes kymmenen vuotta, sitä ennen hän asui Roomassa. Hän on varsin eloisa tapaus, että kyllä hän italialaisesta menee jo paremmin kuin suomalaisesta.

Lisäksi, mikä sattuma: viereisessä kaupungissa Salo´ssa (kyllä, Italiassakin voi päätyä Saloon;) majaili muutaman päivän ajan suomalainen ystäväperheemme eli eihän sitä auttanut muu kuin järkätä koko porukka koolle ja järjestää yhteinen illallinen! Ystävättäreni varasi paikan, koska hän tietää parhaimmat ravintolat Gardalla (ja täytyy todeta, että monessa muussakin paikassa - en tajua!).

Tästähän muodostui kunnon suomalainen Juhannuspäivä kansainvälisin maustein: suomalainen pariskunta ja heidän tyttärensä Suomesta plus ystävättäreni, minä ja yksi ranskalainen Kolli Italiasta ja romanialainen ystäväpariskuntamme Bonnista. Kielivalikoima kulki suomesta italiaan, ranskaan ja romaniaan, hih!

Ruoka oli erinomaista! Tilasin alkupaloiksi uunissa paistetun ricottajuuston tomaattikastikkeella, pääruuaksi mereneläväpizzan ja jälkkäriksi suussa sulaneen nautinnon: torttu mascarpone-juustolla ja tuoreilla mansikoilla, slurp:

Juhannuspäivän mansikat italialaiseen tapaan. Vei Kulkukatin kielen mennessään!
Delicious dessert: cake with mascarpone cheeze and fresh strawberries, mmm!

Ruuan jälkeen osa porukasta jatkoi majapaikkoihinsa, mutta minä ja Kolli jatkoimme iltaa ystäväperheen kanssa Salo`n rantabulevardilla. Siellä on paljon kivoja kahviloita ja ravintoloita. Salo` on myös hyvä shoppailupaikka, siellä on useita vaateliikkeitä.

Salo`n rantabulevardi illan hämyssä
Lake side boulevard in Salo`

Salo`n sininen hetki
Blue evening in Salo`

Istuimme pienessä rantabaarissa ja otimme vielä Juhannushömpsyt. Halusin kokeilla lakritsi-grappaa ja tilasin sitä lasillisen, mutta se oli ihan hirveän pahaa! Ystävämme sanoi, että yleensä se on alueella parempaa, kunnon tummanväristä ja lakunmakuista. Lohduksi tilasin Limoncellon, ikisuosikkini. Meikä-Katti tykkää enemmän karkinmakuisista viinaksista kuin kitkeristä snapseista.

Upea pytinki Salo`n rantabulevardilla
Big building in Salo`s lake side boulevard

Vilkkaan päivän, runsaan kävelyn ja Juhannusjuhlinnan päätteeksi samaistuin täydellisesti tähän raukeaan kissaan, joka lötkötti reporankana Salo`n veden äärellä.

Lötkö kissa siestalla Salo`laisen talon edustalla
TravelCat´s soulsister having siesta in Salo`

Sehän on ilmiselvä Kulkukatti!

Juhannuksen uuvuttama Katti
Midsummer lazy Cat

Palataan vielä lopuksi kuvaukselliseen Gardoneen ja sen maisemiin. Huomasin, kuinka mielettömän hienoja taloja Gardonessa onkaan! Tässä muutamia villoja ja niiden tiluksia malliksi:

Upea keltainen villa linnantorneineen hotellimme lähellä
Gorgeous yellow villa with castle towers

Tästä seuraavasta on varmasti upeat postikorttimaisemat Gardalle. Kuvasta ei kunnolla näy, mutta julkisivun yläosa on koristeltu hienolla freskolla, vihreä puu ja art nouveau -kiekuroita.

Villa vuodelta 1902 kukkulan laella
Beautifully decorated villa from 1902 on top of the hill

Seuraavan sisäänkäynti on jotain käsittämättömän kaunista, oikea palmukuja. Tuolla edessäpäin puiden takana on Garda.

Olin ihan kamala talo-stalkkeri, kun tämäkin piti väkisin tallentaa rautaisen portin välistä...

Sisäänkäynti villaan
Entrance of one villa

Ja saman villan erillinen terassi puutarhan perillä. Tällaisissa maisemissa Katti-polo saa ihan esteettisen sydänkohtauksen!

Edellisen villan romanttinen terassi näkymillä Gardalle
Previous villa has this magnificient view to lake Garda from the terrace

Last weekend was Midsummer weekend. We didn´t plan it specially but ended up having joyful two days in the area of lake Garda!

Our Romanian friends were near Turin for the lady´s training course and they wanted to spend their last days in Italy in lake Garda. So we got good excuse to travel there too ;)

We were in Gardone, it´s a small city in lake Garda´s left side in the soithern part. You can easily travel also elsewhere with the car (mind the horrible trafic on Sun evenings...) or with the ferries to the other side of the lake. Our hotel was expensive but gorgeous, just look at the photos! The only sad thing was that we were there only one night...

Hotel Villa Sofia is situated in calm and fresh area on the hills. The lake is down, after ten minutes walk. Staff members speak English well, breakfast buffet was excellent and you can enjoy that in the terrace under palm trees. They have lovely swimming pool too. The rest of the hotel guests were probably Germans regarding all the German plates I saw in the parking area.

What a happy co-insidence: our Finnish friends were in the neigbouring city for couple of days. And one of my friends live in the other city. So I wanted to have real "Juhannus" (Midsummer) and celebrate it with my Finns. We had great dinner in a good restaurant in Salo` and our group was very international with six Finns, two Romanians and one French Mr Cat.

Last photos are taken from nearby our hotel from the hills. There are many magnificient villas, beautifully decorated and with breathtaking views to lake Garda.

As you see, vegetation in the area is very Mediterranian: cypresses, olive trees, palm trees, colourful flowers. In lake Garda, there is a warm spring in southern part. It warms the water and water warms the nature. Northern part of lake Garda is not as Mediterranian for its´ vegetation.

Lake Garda is really beautiful place for relaxed holiday. Culture is very Germanic: everything is beautifully renovated and organized, services are good and people talk English - not to forget the Mediterranian like nature around.

Alsacen visiitti jatkuu, vuorossa Riquewihr

Tutustuimme Alcasen vierailulla myös toiseen viehättävään kohteeseen. Nimi on ihan hirvitys suomalaisen suuhun, Riquewihr, mutta nähtävyydet eivät olleet kamalia laisinkaan ;) Tuo nimi lausutaan muuten suurin piirtein "Rikviir".

Jo automatka kylään oli yhtä iloa silmille: seutu täytyy viinitarhoista ja vehreät kukkulat kumpuilevat kauas horisonttiin taustalla häämöttävien matalien vuorten tuodessa ylväyttä tähän romanttiseen maalaismaisemaan. Alsacen viinit ovat hyvin tunnettuja, ja vaikkapa tässä kylässä niitä pääsee maistelemaan oikein urakalla ja ostamaan puteleita kotiin viemisiksi tai tuliaisiksi. Oma ikisuosikkini on Riesling, tuo kutkuttavan raikkaanmakuinen valkoviini.

Riquewihr on säilynyt 1500-luvulta lähes muuttumattomana. Kylä on vanha linnoituskaupunki, ja vielä osittain sen ympäri kulkee romeloinen muuri. Viinitarhat alkavat todella heti kylän kupeesta, kuten kuvasta näkyy:

Riquewihr, kylää ympäröivä muuri ja taustalla vehreät viinitarhat
Riquewihr in Alsace and its´ old wall, vineyards behind the village

Muurin vierustalla kukilla koristellut vanhat kärryt
Beautiful flowers decorating the old wall of Riquewihr

Kylä on paljon pienempi kuin aiemmassa kirjeessä esittelemäni Colmar, mutta ihan kivasti täälläkin pääsee seikkailemaan kapeita sivukujia pitkin. Viereiset viinitarhat tuovat tuulahduksen vapautta ja avaruutta. Tuntuu kuin kylä olisi keskellä ei-mitään.

Kylän rakennetta rytmittää keskuskatu, jonka tanakkana päätepisteenä on vanha torni. Pääkadun varrelta löytyy kaikenmaailman putiikkia, käsityöliikettä, kahvilaa ja paakaria. Sivukujilla voi tehdä vaikkapa vaateostoksia tai maistella alueen viinejä.

Riquewihrin pääkatu ja taustalla vanha torni
The main street in Riquewihr and the old tower in the end

Ylläolevassa kuvassa näkyykin noita sateenvarjoja. Riquewihrissä oli yhtä sekamelskasää kuin edellisenä päivänä Luxemburgissa: tuuli, satoi ja paistoi vuoronperään. Siinähän sitten veivattiin sontikkaa yhtenään edestakas käsveskan uumenista. Sade toi oman haasteensa valokuvaukseen - värit eivät ole yhtä kepeät kuin auringonpaisteessa, ja kuvaa nyt siinä sitten, kun tuuli tekee ilmaveiviä ja yrittää viedä sateensuojan mukaansa.

Lisähaaste tuli turisteista: penteleet, niitä oli ihan liikaa! Eikä ole vielä sesonki. Kas kummaa, mikä oli moisen parven sinne jo kuljettanut. Ollaan me ranskalaisen Kollin kanssa vaan aikamoisia reissaajia: ei jaksettaisi katsella muita, omittaisiin kity itsekkäästi vain meille.

Aina ne hiiskatin turistit ovat riesana matkoilla:

• Turisti säntää sillä sekunnilla kohteen eteen, kun otat kameran esille.
• Sitten turisti seisoo minuuttitolkulla tiellä ja suostuu siirtymään kohteen edestä juuri, kun aurinko menee pilveen ja lopputuloksena on valju kuva.
• Turisti tunkee kahvilaan ja ravintolaan juuri, kun olet itse astumassa sisään, ja vie sen viimeisen paikan.
• Juuri, kun aiot ostaa jäätelön ja suuntaat edessä siintävään jätskibaariin, sen eteen ilmestyy kamala jono - turisteja tietenkin.
• Jonotus kestää jumalattoman kauan, koska edellä on aina turisti, joka: a) laskee iäisyyden rahojaan yrittäessään päästä pikkusenteistä eroon, b) ei tunne valuuttaa, c) ei osaa kieltä ja yrittää silti selvittää jotakin, d) kyselee ajo-ohjeita kassalta kuin turistitoimistossa konsanaan
• Turisti etenee aina hitaasti, olit sitten jalan tai autolla, etkä pääse kulkemaan haluaamasi tahtia.
• Turisti puhuu niin kovalla äänellä, että herkistyminen kohteen kauneudelle menee pilalle.

;-D

Riquewihrin tunnelmallinen sivukuja, taustalla viereinen viinitarha
Cozy small street in Riquewihr, vineyard further

Tykkään kovasti kuvata erilaisia ikkunoita. Mitä vanhempi ja romanttisempi, sen parempi. Riquewihrissä tuli bongattua muutamia kauniita akkunoita.

Ylläolevassa kuvassa on vasemmalla talo, jossa oli kerrassaan hassu pikkuräppänä ylhäällä. Mitähän virkaa silläkin on, kun vieressä on pari normikokoista ikkunaa? Mutta söpö se joka tapauksessa on! Tässä zoomaus:

Hassu pikkuikkuna
Funny little window

Ja vielä pari ikkunallista vanhanajan romantiikkaa:

Punaista ja vihreää
Red and green

Pari veikeää pikkuikkunaa ja iloisenpinkit kukkaset väriläiskänä
Two small windows and pink flowers colouring the romantic picture

Riquewihr on varsin tunnelmallinen kylä ristikkotaloineen. Mitään suurta ja mahtipontista siellä ei ole, eikä tarvikaan, kylä on kompakti kokonaisuus. Pääkadulta poikkeava löytää mielenkiintoisia näkymiä vaikkapa vanhasta, kivisestä palatsintapaisesta:

Kaunis kivirakennus, tornin ikkunan alapuolella on aurinkokello
Beautiful old stone building, under the tower´s window there is sun-clock

Tai sitten kodikkaasta takapihasta:

Täällä kelpaa lekotella ja siemailla lasillinen viiniä kesäiltana
Cozy backyard. Here it must be joyful to relax and take a glass of local wine

Tai jos haluaa pujahtaa ihailemaan viinitarhoja, tässä oikotie talon alta:

Oikotie talon alta viinitarhan puolelle
Short way to the vineyards via under the old building

Tässä oli hieno Alsacen reissumme kuvineen. Nyt karkaan Juhannusvalmisteluihin! Enpäs vielä kerrokaan, minne suuntaan Kollin kanssa pariksi päiväksi. Palailen matkakirjeellä takaisin eetteriin ensi viikolla :)

Iloista ja valoisaa Juhannusta kaikille!

Heijastus
Reflection

Riquewihr is a charming, little village in the famous vineyard area in Alsace. There you can taste local wines and buy them. My favourite is Riesling, that white wine is just so delicious!

Village is very small: there is main street which ends to the old watch-tower and city wall. Almost all the houses derive from 16th century, the bombings have not destroyed them - gladly! In the old times it was usual to build a thick stone wall around the city to protect it.

We were surprised how many tourists there were already - and it wasn´t yet the season. I can only imagine how many there will be in July and August.

Vineyards start right next from the village. Beautiful sceneries go far away and it´s a delight just to drive around and enjoy of romantic French vineyard area.

Today is the Eve of Juhannus - Midsummer, the very special celebration in nordic countries where people make magic, burn "kokko" bonfires, grill sausages and drink in the summer cottages and enjoy of the longest day of the year with the family or the friends.

My Midsummer is different now when I´m abroad, but we´ll have interesting things to do with my Mr Cat. I will get back on the next week with a new travel letter.

Happy Midsummer to everybody!

Ihastuksen huokailuja: Ranskan pikku-Venetsia Colmar

Sateenkaari jossakin Luxemburgin lähiseudulla
Rainbow somewhere close to Luxemburg

Viimeisin kirje Luxemburgin seikkailuineen saa nyt jatkoa Alsacesta. Ajoimme sinne, koska se oli sopivasti ns matkan varrella alaspäin, ja olen halunnut tutustua Alsaceen jo pidemmän aikaa. Minulla on jonkinmoinen epävirallinen projekti käydä Ranskan eri alueet läpi.

Ranskalainen Kollini löysi Booking comista (käytämme sitä yleensä aina) Colmarin ulkopuolelta edullisen, mutta erinomaiselta vaikuttavan hotellin. Emme menneet vikaan, hinta oli vain 88 euroa kahden hengen huoneesta kunnon buffet-aamiaisineen.

Tällaisen yllättävän näyn kohtasimme lähestyessämme hotellia:

Ollaanko me Nykissä vai Alsacessa?
Are we in New York or in Alsace?

Veistoksen arvoitus selviää myöhemmin ;)

Hotel Roi Soleil Prestige sijaitsee ankealla teollisuusalueella, mutta sisustus on omaperäinen ja taiteellinen. Aurinkokuningasteema toistui joka puolella, lakanoissa, toiletin ovessa, jopa toilettipakkauksissa. Omalla autolla matkatessa ei ole homma eikä mikään hurauttaa nopsasti Colmarin keskustaan.

Kuninkaalliset lakanat
Royal sheets

Hotel Roi Soleil Prestige, aamiaishuone
Breakfast room in the hotel in Colmar

Sängyt olivat ihanan muhkeat, ja nukuin kuin pieni possu. Olimme kumpikin tosi tyytyväisiä hotelliin.

Luxemburgin Hilton oli muuten tosi pettymys: sängyt notkollaan ja muhkuraisen littanat höyhentyynyt ja sisustuksen uusiminen jäänyt sitten 80-luvun. En suosittele! Kollin työtapaamisen organisoinut taho oli buukannut Hiltonin eikä me (onneksi) maksettu siitä itse. No, iso uima-allas oli kyllä ihana.

Aamulla oli vuorossa tutustuminen Colmariin. Kaupunki on Alsacen alueen kolmanneksi suurin väkitiheydeltään. Colmar on tunnettu keskiaikaisista ja renessanssin ajalta säilyneistä ristikkotaloistaan.

Silmieni eteen avautui totta vie mitä suloisin näkymä pittoreskeja taloja puukoristeineen, kukkalaatikoineen, omaperäisine dekoreerauksineen ja vanhanaikaisine katulamppuineen. Oikein huokailin ihastuksesta, sillä niin kaunis Colmar on! Kaduilla kävely oli kuin tepastelua satumaassa, piparkakkutalojen katveessa.

Ensisilmäys Colmariin
First look to Colmar

Vanhat talot ovat ihastuttavasti lintallaan
Old Houses´ corners look funny

Talo vuodelta 1419 veikeine ukkoineen
House from 1419 with its´ original decoration

Ei huvittanut edes jutella, kun söötti kaupunki vei ajatukset mukanaan täysin. Halusin vain haaveilla ympäriinsä ja bongata kamerallani kauniita näkymiä, tallentaa Colmarin salaisuuden kuvallisesti muistiini.

Saksalaistyyppisiä taloja Colmarin keskustassa
German type houses in Colmar city center

Olen hehkuttanut tätä aiemminkin, mutta minulla on kertakaikkinen viehtymys vanhoihin kyliin: läntällään olevat satutalot, kapeat ja kiertelevät labyrinttikujat, porttikongit, mielikuvitusta kutkuttavat ikkunat, värikkäät kukkalootat ikkunalaudoilla, pitsiverhot, mukulakivikadut, erikoiset kahvilat saavat minut ihan ekstaasiin, he hee!

Sitten harmittaa, kun ei ehdi kunnolla tutustua kaikkeen. Tekisi mieli käydä istumassa joka ikisessä pienessä kahvilassa ja kiinnostavassa brasseriessa, mutta eihän sitä kerkiä yhden päivän aikana millään, höh! Katsokaas nyt näitä ikkunoita, kuinka houkuttelevia.

Eihän tällaisissa paikoissa voi tulla kuin hyvälle tuulelle:

Brasserie ja maalaisromantiikkaa
Brasserie in Colmar and its´ country-romantic front

Au Croissant d´Oré -kahvilan antiikilla koristeltu ikkuna
Coffée place and its´ charming window with antique decoration

Alsacen alue on tosiaan historiassa vaihtanut valloittajaa Saksasta Ranskaan useampaan kertaan. Kuten Colmaristakin huomaa, saksalaisvaikutus on vahva: kaupunki on rakennettu ihan Saksan vanhojen kylien lailla, talojen kyljissä on koristeena saksankielisiä tekstejä ja ruoka on myös hyvin saksalaista makkaroineen ja rösteineen. Colmarissa puhutaan kuitenkin ranskaa pääkielenä.

Kummastelin, kun joka puolella oli haikarateemaa: koristeina talojen seinillä, kukkalaatikoissa, ikkunoilla, pehmoleluina putiikkien tiskeillä.

Haikarat kaupan seinällä
Storks above a shop window

Tonttuja ja haikaroita putiikin yläpuolella
Funny elfs and storks decorating the other shop wall

Kysäisin haikaroista lahjatavaraliikkeen myyjältä. Teemaan ei ole kuulemma sen kummempaa syytä kuin että haikarat tulevat pesimään alueelle ja niitä on siellä paljon. Haikara on Alsacen tunnuslintu. Myyjä totesi samaan hengen vetoon, että valitettavasti haikaroiden määrä on laskenut viime vuosina. Pidetään peukkuja Alsacen haikaroille, että ne tuovat ahkerasti nyyttejä myös itselleen!

Suurin osa Colmarin taloista on pieniä ja puukoristeisia. Tosin muutama muunkinlainen pytinki osui silmiin. Näiden kohdalla voi jo puhua pienimuotoisesta palatsista. Kiinnittäkääpä huomiota myös katon upeaan erivärikoristeluun, aika jänskä!

Palatsi Colmarissa
Palace in Colmar

Upea rakennus ja sen veikeät tornit
Big building and its´ two special towers

Harhaillessamme pitkin Colmarin kujia selvisi samalla hotellin kulmilla seisseen Vapaudenpatsaan arvoitus. Tiesin kyllä, että se tuotiin aikoinaan laivalla Ranskasta Manhattanille, mutta enpäs muistanut patsaan historiasta sen tarkemmin. Sitten nenän eteen osui tämä:

Bartholdin museon plakaatti
Bartholdi museum´s sign

Toden totta, Vapaudenpatsaan tehnyt veistotaiteilija on ranskalainen Auguste Bartholdi, joka syntyi ja asui Colmarissa. Kaupungissa on useita hänen tekemiään teoksia. Museoon emme kerinneet nyt (se oli kiinni siestan aikaan ja piti muutakin nähdä), mutta sitten toisella kerralla.

Hämmästelin Colmarin isoa, historiallista keskustaa. Se jatkui ja jatkui! Aina vaan tuli mitä upeampia näkymiä silmien eteen. Viimein selvisi myös miksi Colmaria kutsutaan pikku-Venetsiaksi. En voinut taaskaan muuta kuin sulaa huokauksiin tällaisen sykähdyttävän maiseman edessä.

Colmar, Ranskan pikku-Venetsia
Colmar, the Little Venice of France

Colmarin kukkiva kanaali
Flowering canal in Colmar

Yksi Colmarin kanaaleista plus ravintolan terassi vasemmalla
One of the canals in Colmar restaurant´s terrace on the left

Talot on maalattu kaikenkirjavilla väreillä ja palettia tehostivat joka puolella hehkuvat kukkaset. Todellinen satukylä!

Asuukohan tässä sinisessä talossa smurffeja?
Fairy-tale houses in beautiful Colmar

Lounasaika oli jo pitkällä, ja kaiken näkemän ja kävelyn jälkeen meillä reissulaisilla oli nälkä. Löysimme mukavan ravintolan kaupunkia halkovan, pienen puron varrelta kirkon lähettyviltä. Asetuimme mukavasti terassille kukkien katveeseen ja tilasimme saksalaistyyppiset annokset: Kollille lihapiiras ja olutta, minulle kasvisrösti ja Riesling-valkoviiniä. Myös annoskoko oli saksalainen: isossa röstissä oli syömistä kerrakseen!

Jättikokoinen kasvisrösti ja virkistävä lasillinen Riesling-valkoviiniä
My vegetarian roesti and Riesling white wine

Ennen lähtöä bongasimme vielä kivan näköisen hotellin: Kopfhus eli Päiden Talo. Sinne olisi muikeaa tulla yöpymään seuraavalla reissulla!

Colmarin Päiden Talo
Colmar´s Kopfhus = House of the Heads. A charming hotel for the next visit :)

From Luxemburg we continued to Alsace. I have wanted to see the region already for long time. I have somekind od project going on to see all the French areas :)

Alsace have had difficult history, the area has been changed from French to German and so on. They speak French in Colmar but the city feels like a German old city with the Colombage-decorated houses and German type food.

Surprisingly I learned here more about Statue of Liberty! I remembered that it was brought from France to Manhattan but I didn´t remember more. I found out that Auguste Bartholdi, the artist who made the statue, was born and lived in Colmar. There is also his museum in Colmar. Interesting!

We have a very nice accommodation in Hotel Roi Soleil Prestige. It is not near the city center of Colmar but with the car it´s not a problem.

I fell in love with Colmar, it was so lovely, picturesque, special and colourful. I just wanted to wonder around silently and take photos of all the bautiful sceneries that came into my eyes! Everything looks like from a fairy-tale.

Stork is the symbol of Alsace. You se stork decorations everywhere in Colmar: on top of the shop windows, in different gifts, on window sills etc. Storks nest in Alsace but unfortunately they are not so many that used to be. Hope the storks are carrying small bundles also for themselves :)

The city is full of flowers. Especially in canal area. You can also take a small boat to go around the canals. No wonder Colmar is called Little Venice!

I really recommend visiting this charming and unique city, it´s pure joy for the esthetic eyes.

Veneajelu pikku-Venetsian kanaaleissa
Boat trip in the small canals of Little Venice