Taikametsä

Heti alkuun pikku-uutisia: minulla on uusi kamera, jee! Sain sen joululahjaksi, mutten muistanut mainita viime postissa siitä mittään. Olen tyytyväinen lahjaan, koska se vanha Canonin taskuräpyskä alkoi olla jo aikansa elänyt eikä sen zoomikaan ollut mahtavin, värit olivat tosin kauniit.

Uusi kamerani on Nikon, 12.1 megapikseliä ja zoom on 18-kertainen, joten kyllä nyt kelpaa zoomailla. Valoherkkyys on hyvä eli kuvaus onnistuu paremmin hämärässäkin. Tosin liikkeen kanssa pitää olla tarkkana, koska vähäinenkin liikkuminen aiheuttaa usvaisuutta. Tällä elementillä voi tosin myös leikitellä, jos ja kun haluaa ottaa taiteellisempia utukuvia. Nyt sain uutta inspistä ja haastetta kuvaukseen. Blogia kirjoittaessa tulee pikkuhiljaa entistä itsekriittisemmäksi ja tietty toivoo, että kuvat olisivat kauniita.

Joulun ja vuoden vaihteen aikaan Tampereen Pyynikillä oli mitä upein valoinstallaatio. En ole koskaan nähnyt Pyynikillä yhtä paljon väkeä iltaisin kuin nyt, katsomassa tätä valotaidetta. Siellä täällä metsän siimeksessä oli valonheittimiä, joista tuli valkoisia säteitä, ne pyyhkivät metsää hitaasti edestakaisin, ja valojen leikki muodosti jännittävän elämyksen pimeässä. Pyynikistä oli lumottu todellinen taikametsä!

Valojen leikkiä Pyynikillä
Play of the light in Pyynikki forest

Liikkuva valoinstallaatio
Moving light installation

Alla oleva kuva epäonnistui teknisesti, koska taisin sitä ottaessa hieman liikahtaa. Mutta taiteellisessa mielessä otoksesta tuli mielestäni aikamoisen kaunis ja mystinen. Tällaisessa salaperäisessä metsässä voi kuvitella menninkäisten, keijukaisten ja tonttujen vipeltävän omissa askareissaan puiden kätkössä.

Taikametsä
Magic forest

Myös Pyynikin maamerkki, Näkötorni, oli saanut ylleen upean värien viitan sinisestä, violetista ja pinkistä valosta. Se patsasteli kuin mikäkin julkkis, sillä moni oli ottanut kameransa mukaan - kuten minä - ja zoomaili Näksyä sieltä täältä. Kahvilan kuulu munkki taisi mennä hyvin kaupaksi tuona iltana, väkeä oli kuin pipoa.

Pyynikin Näkötorni psykedeelisissä väreissä
Näkötorni sightseeing café wearing psychedelic colors

Värikäs Näkötorni
Colorful Näkötorni sightseeing tower

Sinä iltana sain nauttia myös mitä upeimmasta täysikuusta. Se mollotteli melankolisen kalpeaa kauneuttaan kuusipuiden takaa.

Täysikuu Pyynikiltä nähtynä
Full moon seen from Pyynikki forest

Ilma oli ihan sairaan kylmä tuona iltana, pakkasta oli varmaan -20 astetta, ja sormia paleli kuvia ottaessa. Kylmä keli asettaa omat haasteensa kuvaukseen, heh. Kintaat kädessä otosten räpsiminen ei oikein onnaa. Yritin olla nopsa, etteivät näpit jäädy, mutta seurauksena tuli tietenkin niitä heilahtaneita kuvia.

Seuraavassa kirjeessä mennäänkin vaihteeksi ulkomaille, katsotaan mitä kivaa keksin... :) Nyt reippaita ja raikkaita talvipäiviä kaikille!


***

Around Christmas time and New Year we had fabulous light installation in Pyynikki forest in Tampere. There were many white lights sweeping slowly around the forest, making a play of light in tree branches in the darkness. It looked really mystical and beautiful!

Also the sightseeing tower Näkötorni has gotten a new dress of the lights. Tower was standing like a big statue with bright colors of purple, blue and pink shades. Näkötorni café is by the way famous for its´ munkki, a soft doughnut with cardamom. If you visit Tampere, you have to go to Näkötorni and taste delicious munkki!

What a pity this installation didn´t stay in Pyynikki for the whole mid-winter. It gave such a new artistic flavor to the forest, lot of people were coming to see the lights - I have never seen that many people at the same time in Pyynikki in the evening time. Many had brought their cameras with, like me. Maybe we will have this gorgeous light installation in Tampere also next year, I hope so.

I forgot to tell in my last letter that I have gotten a new camera for a Christmas present! My old one was really poor, it was old already and just a pocket model so for example zooming was very difficult. This new one is more sensitive to light and it has 18 x zoom.  My camera is more sensitive also to the movement, I have to be careful not to move at all when taking a photo. But at the same time it makes possible to have more artistic pictures as you can see here upper. (It was very cold in Pyynikki at that evening, my guess is -20 degrees so I tried to take photos quickly not to freeze my fingers totally!)

I am very content with my camera, I got extra inspiration to take photos for this blog. Writing a blog makes me more self-critical for the quality of the photos.

Lunta tulvillaan on raikas talvisää

Jäätyneitä pihlajanmarjoja
Frozen hawthorn berries

Täällä ollaan seikkailtu kotomaassa. Olin muutaman päivän ystäväni luona Kangasalan kulmilla. Suomeen on tullut viimein kunnon talvi ja maaseudun huomassa sain nauttia raikkaasta pakkassäästä ja nietoksista mielin määrin.

Ystäväni mies on työmatkalla, joten pääsimme pulputtamaan akkainjuttuja oikein toden teholla. Paistoimme joulutorttuja ja ähkyhän siitä tuli, kun kokonaisuuteen lisättiin vielä popcornit, sipsit ja joululta jääneet konvehdit, joita napostelimme minkä kerkesimme pulinoilta.

Parina päivänä sää todella suosi ja keskitalven matalalla paistava aurinko teki parhaansa avatessaan kalpeankultaiset säteensä kimalteleville hangille. Kuulaansininen taivas hehkui kirkkaana kantena yllämme ja oli ilo tehdä pitkä päiväkävely peltojen ja metsien keskellä.

Tammikuun auringonpaistetta
January´s bright sunshine

Kaikista ihaninta oli viettää aikaa oman kummipojan kanssa. Poju täytti ennen joulua kaksi ja on aikamoinen vipeltäjä ja juttua piisaa välillä vaikka kuinka. Sanat vielä hakevat muotoaan, mutta on hupaisaa kuunnella pienen ihmisen puheenpulputusta ja selitystä kaiken maailman asioista.

Kävimme moikkaamassa naapureita ja kuulumisten vaihdon jälkeen innostuimme laskemaan pulkalla. Naapureiden piha on sen verran viettävä, että saimme siitä kunnon pulkkamäen ja sitähän piti kokeilla useaan kertaan. Kummipojalla oli hauskaa ja jännittävää. Jälkikäteen piirsin tohinoistamme kuvatarinan, jota sitten muisteltiin yhdessä. Ohjelmaan kuului myös muun muassa kuvakirjan lukemista, yhdessä piirtämistä, muistipeliä sekä parkkitalolla ja autoilla leikkimistä.

Päiväkävelyllä kummipoika istui mielellään pulkassa ja minä vetojuhtana kiskoin välillä lujaa vauhtia lumista tietä pitkin. Tuli kunnon ulkoilupäivä!

Pikkumies lähdössä reippailemaan
Little man going for a walk with mom and godmother

Pulkkailua talvisäässä
Going with the sled

Teimme pitkän lenkin peltojen viertä kiemurtelevaa tietä pitkin. Ystäväni karkeakarvainen mäyräkoira oli innoissaan saadessaan juosta kunnolla ja päästessään nuuhkimaan tienpielen tuoksuja. Tuo isolla egolla ja suurella sydämellä varustettu mäyris oli kerrassaan tuskissaan sisällä, kun naapurin tyttökoiralla oli juoksut - sekös vingututti ja ulvotutti tätä leikkaamatonta uroskoiraa jopa yöaikaan, huoh. Leikin paljon tämän symppiksen mäyriksen kanssa, jotta se sai muutakin ajateltavaa. Meistä on tullut vuosien aikana ihan parhaat kaverit.

Kävelyllämme yksi ihastuttava tuokiokuva syntyi valkoisista puista, jotka muodostivat pitsisenvalkoisen kunniakujan perinteisten punaisten puutalojen kupeessa. Todellista romanttisen talven tunnelmaa! Tällaisia näkymiä olisin kaivannut jo joulun aikaan. Mutta joulun taikaa voi toki kokea vielä tammikuussakin. Nimimerkillä meikäläisellä vieläkin joulukoristeet paikoillaan... En vaan osaa päästää joulusta irti. :)

Valkohuuruisia puita reunustamassa tietä
White frozen trees decorating the road-side

Punaista ja valkoista
Red and white

Mustaa ja valkoista
Black and white

***


Finally we got real winter in Finland! It is very beautiful to have everywhere glimmering white snow. Some days ago I spent couple of days near Kangasala with my friend. She lives in the countryside with her husband and their little son.

We were lucky with the weather: during two days it was very bright and the sun gave its´ best even though the sun is very low during the winter and it doesn´t warm much. But the rays of light gave such a marvelous brightness to the fields and snow-covered trees so it was like walking inside a postcard. White snow, gorgeous frozen trees, vast fields and deep forestsand and romantic countrystyle with wooden traditional houses and curvy narrow roads build up a wonderful scenery.

I was especially happy because I could spend lot of time with my dear godson who turned two just before Christmas. We had fun: he explaned me many things with his funny kid-language, we played with cars and read books together. He is a very cute little boy!

We had long day walks in the middle of the forests and fields and my godson was happily sitting in the sled. It was though very cold so when we finally got back, our fingers and toes were cold. We warmed some glogg and ate piparkakku with, piparkakku is a traditional Finnish cookie with cinnamon and ginger. We bake those for Christmas time.

I hope the cold weather still stays, it keeps the snow and the nature like picturing a fairytale.

Jäätyneitä heinänkorsia
Frozen hay, fields and forests

Guggenheim Helsinkiin!

Tästä vuoden ensimmäisestä kirjeestä tulee taidepoliittinen: säpinän aiheena Guggenheim! Tiistain tiedotustilaisuus Finlandia-talossa julkisti Guggenheim-säätiön suostuvaisuuden museon pystyttämiseen Helsingin Katajanokalle. Museo kuuluisi Guggenheim-konseptiin, mutta keskittyisi enemmän arkkitehtuuriin ja designiin. Mielestäni tämä on erinomainen juttu ja sopii Suomen vahvuuksiin täydellisesti. Museoon tulisi vaihtelevia näyttelyitä ja suomalaisten tekemät lähtisivät niin ikään kiertoon maailman muihin "Guggiksiin".

Iso museo tietenkin maksaa, mutta toivon viisaiden (?) Helsingin herrojen löytävän kaikki mahdolliset keinot, millä tämä tulevaisuuden megatärkeä satsaus saataisiin toteutettua. Suotavaa olisi niin ikään, että ne, joilla hilloa on, tajuaisivat nyt tarttua tähän tilaisuuteen, sillä Guggiksen kaltainen tikkunekku ei tule enää kohdalle, kun sen menettää! Joku toinen pohjois-eurooppalainen kaupunki tulee kahmaisemaan sen riemusta kiljaisten. Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja kertoi yhden tahon jo ilmaisseen kiinnostuksensa.

Guggenheim Bilbao (kuva napattu MTV3:n sivulta)

Miksi Guggenheim on meille tärkeä:

Helsingin Guggenheim olisi ihan omanlaisensa juttu: arkkitehtuuriin, designiin ja taiteen laboratoriomaiseen kokeiluun keskittyvä museo kiinnostaisi erikoisuudellaan ja saisi uutuudellaan huomiota. Eikä tässä nyt pelkkää huomionkalastelua haeta, vaan aatoksissani nimenomaan suomalaisen taiteen kehittämistä ja rikastuttamista. Sepäs olisi meille mitä upein mahdollisuus! Suomella olisi huipputilaisuus räjäyttää itsensä kansainväliselle taidekentälle ja viedä tietotaitoa eteenpäin, verkostoitua, ammentaa vaikutteita, rakentaa taiteellista vuorovaikutusta sekä luoda ihan uutta ja omaa innovatiivista juttua museon kautta. Kansainvälisyys vahvistaisi myös suomalaisuutta.

Museo olisi lottovoitto suomalaisille museo- ja taidealan ihmisille, sillä onhan se nyt ihan eri asia työskennellä koko väripaletilla kuin käyttää pelkkää harmaata; koko maailman taidepiirit olisivat avoinna ihan eri tavalla kuin nyt. Sillä jos joku ei ole vielä tajunnut, Suomi sijaitsee kaukana pohjoisessa eikä kylmä sää houkuta hirveästi muualta tulijoita; tarvitsemme kovan luokan houkuttimia, että meidät tiedetään ja huomataan.

Suomi on valitettavasti vieläkin monilta osin aika umpimielinen perähikiä, mitä tulee esimerkiksi kulttuuripiireihin. Pienet piirit nahistelevat keskenään ja pitävät reviireistään tiukasti huolta hampaat irvessä eikä erilaisuutta aina sallita - mikä on sinänsä huvittavaa, koska taiteen tulisi olla luovaa ja avointa ainakin tämän Katin mielestä. Suomi on aivan ihana ja monessa asiassa hyvin toimiva maa ja oma sielunmaisemani on täällä, mutta maailmalla paljon matkanneena ja kaikenlaista nähneenä täkäläiset pilkunviilaukset ja toissijaisiin asioihin takertumiset sekä eräänlainen mielen harmaus tuntuvat monesti huvittavilta ja hyödyttömiltä. Ehkä se on sitten turvallisuushakuista vetäytyä suoja-asemiin kuin uteliaasti tarkastella muitakin vaihtoehtoja kuin se oman nenän edessä nököttävä...

Mutta takaisin Guggenheimiin! Helsinkiin tuleva museo tulisi olemaan koko Pohjois-Euroopan ainoa Guggenheim. Aika iso juttu, eikös vaan? Miettikääpä: täällä meillä, Helsingissä, jipii! Guggenheim on kansainvälisesti tunnettu konsepti. Helsingin museosta tulisi todellinen matkailuvaltti, se keräisi mitä luultavimmin ennätysmäärän yleisöä jo ensimmäisenä vuotenaan ja vierailijat toki katsastaisivat Helsinkiä muutenkin tuoden samalla silkkaa rahaa tullessaan.

Bilbaon Guggenheim on nostanut kaupungin aivan omaan luokkaansa turistikohteena, kävijämäärät ovat ylittyneet reippaasti. Vuonna 1995 Bilbaossa oli 25 000 kävijää, mutta Guggenheimin tulon jälkeen esimerkiksi vuonna 2009 kävijöitä oli huimat yli 615 000. Ei mikään pikkujuttu alueen taloudelle!

Esimerkkinä mainitsen myös Ranskan kuuluisan Centre Pompidoun tytärmuseon Metzissä. Keskuksen johtaja oli toivonut ensimmäisen vuoden aikana kävijöitä 250 000 ja lopulta niitä tuli peräti 800 000! Tässä linkkiä yhteen juttuun. Museon rakennuttaminen juuri Metziin oli Sarkozylta hyvä veto: Itä-Ranska on koko maan mielenkiinnottomin alue. (Anteeksi nyt, jos pahoitin jonkun mielen, mutta siellä ei vaan ollut mitään nähtävää, maisema sekä kylät ovat todella alakuloisia ja ankeita... Alsace on tietty poikkeus.) Ennen niin tylsälle alueelle virtaa nyt turisteja - kiitos kansainvälisesti kiinnostavan museon! Koko Itä-Ranska on saanut kulturellia potkua talouteensa.

Centre Pompidou Metz (kuvan otin Trivagon sivulta)

Täällä meillä Guggenheim-turistit eivät jäisi pelkästään Helsinkiin, kyllä Guggiksesta hyötyisi muukin Suomi. Matka tänne on pitkä, ja kun näkee sen vaivan, olisi luontevaa vierailla muuallakin kuin vain Helsingissä. Hyötyjänä olisi vaikkapa juuri Tampere! Junalla köröttelee Manseen sutjakkaasti, ja jos Tampereella olisi tarjota kulttuurin- ja Suomi-eksotiikan nälkäisille kiinnostavia palveluja, Guggis-kävijä intoutuisi katsomaan tätäkin kityä. Onhan meillä Tampereella onneksi kasvava lentokenttä: Pirkkalaan pääsee lukuisten lentojen siivin jo monesta maasta.

Esteettisesti ajateltuna museorakennus tulisi olemaan mereltä katsottuna mitä huikaisevin portti Suomeen. Jos (ja kun) arkkitehtuurikilpailu museosta avataan, parhaat arkkitehdit ympäri maailman hyökkäävät työn touhuun innosta kutiavin sormin valmiina suunnittelemaan upean rakennuksen Helsinkiin. Hulppean kaunis Guggenheim antaisi modernin kontrastin vanhoille maamerkeille; Uspenskin katedraalille, presidentin linnalle ja Alvar Aallon valkoiselle kuutiolle - mikä ylevä ja persoonallinen tervetuliaistoivotus Suomeen!

Guggenheim piristäisi suomalaista mielenmaisemaa iloisin värein. Paukutellaas nyt niitä henkseleitä ja tiedostetaan meidän hyvät puolet ja tehdään rinta rottingilla tulevaisuutta luovina ja osaavina suomalaisina! :D


***


We have at the moment big cultural news in Finland: Guggenheim has agreed to build up its new museum here in Helsinki! Now it´s up to Helsinki City Council what they will decide. Of course big museum needs lots of money, but I hope the politicians will find the way to solve this problem because Guggenheim would really be like winning in lottery to Helsinki and to whole Finland. It would be the only Guggenheim museum in North-Europe!

Now there is a vivid discussion going on. Some of the people think it´s too expensive, some of them doubt if it really would be a big attraction (hey, come on...) and some of them don´t like the concept idea.

Guggenheim in Helsinki would concentrate on architecture and design. I find it great since Finland is very well known for those. This is the country of Alvar Aalto, Marimekko and Iittala.

I think this is the must-to-have opportunity for the future. We would have chance to develop our skills as art professionals, build up cultural and international networks, be more international and stronger in our knowledge plus attract lots of visitors to Helsinki and Finland having this new hot-spot for tourism. And esthetically speaking, museum would be designed by top-architects via competition - surely amazing building - so it would be a beautiful gate to Finland from the sea.

We could be even greater Finns than before and be better able to let everybody find that out too! ;)