Biella on hyvin pieni ja vaikutti aluksi mitäänsanomattomalta. Ajoimme ylös kukkulalle, ja toivoni heräsi yhä ylemmäs kiemurtelevalla tiellä: jospa sieltä tulisi vielä vastaan esteettistä silmäniloa romantiikankipeälle Kulkukatille. Kylät muodostuivat nimittäin vanhaan aikaan kukkuloille ja sumplin, että Biellassa täytyi olla vanha kaupunki.
Ja sieltä ylhäältähän tuo löytyi: ihastuttava, pienimuotoinen ja romanttisesti kulahtanut vanha Biella, jonka kapeilla kujilla tämä Katti tunsi olonsa heti kotoisaksi.
 |
| Biellan kaunis katettu katu ja taustalla pääaukio Lovely archades of Biella and the main square |
Mutta ennen kuin pääsin villiintymään kujilleni, täytyi hoitaa yksi tärkeä juttu. Nimittäin syödä. Kello oli jo puoli kaksi iltapäivällä ja italialaiseen tapaan paikat menevät kiinni kahdelta ja sen jälkeen ruokaa löytyy korkeintaan joltain kälyiseltä rasvapizzakioskilta (jos sieltäkään näin pienessä paikassa).
Tuosta yläkuvasta oikealla on ravintola nimeltä Pizzeria Ristorante San Giacomo, jossa tarjoillaan tyypillistä italialaista ruokaa - kuinka tyypillistä!
Saimme pöydän helposti. Vain kaksi muuta pöytää olivat varattuja ja paikalla oli meidän lisäksemme kuusi henkilöä ja yksi kaihoisankostein silmin tippuvia makupaloja odottava karvakorvainen koira.
Vatsani kurni jo niin pahasti, että nälkäisessä ahneudessani tilasin miekkakala-annokseni oheen myös pinaattilautasen ja veneperunoita. No siinä sitä sitten olikin purtavaa! Kaikki annokset olivat tuhdinkokoisia ja yhdessä liian isoja. En jaksanut millään kaikkea, vaikka hörpin palanpainikkeeksi hyvää ja kirpeästi kuplivaa valkoviiniä. Ranskalainen Kolli sai toimia apunani lautasten tyhjentämisessä. En kerta kaikkiaan halua haaskata ruokaa, etenkään näin herkullista.
 |
| Miekkakalaa, veneperunoita ja pinaattia plus talon helkkyvää valkoviiniä Swordfish, oven potatoes and spinach plus house´s sparkling white wine |
Olen tykästynyt pinaattiin etelänvuosinani. Terveellistä ja hyvää! Suomessa pinaatti tuntuu olevan oudompi juttu, mutta Ranskassa ja Italiassa on ihan yleistä syödä pinaattia. Itse tykkään siitä ihan simppelisti maustettuna: suolaa ja valkosipulia plus päälle laadukasta oliiviöljyä. Mitään kermaa en sekaan halua. Kermapinaatti oli Saksassa yleisempää, mutta siellä nyt kaikki ruuat uitettiin (tai pikemmin hukutettiin) kermassa.
Ruokakuvassa vasemmalla näkyy Kollin pizza. Se oli yksinkertainen, mutta voi kissan viikset, kuinka makoisaa! Tuoreita tomaatinpaloja, mozzarellaa ja basilicaa.
Tässä tyytyväinen ja täysimasuinen Katti herkullisen lounaan rentouttamana:
 |
| Biellan viehättävä ravintola ja Kulkukatti peilissä italialaisten viinien keskellä Biella´s charming restaurant and TraveCat in the mirror in the middle of Italian wines |
Sitten pääsimme itse asiaan eli kiertelemään kujia. Niitä ei tosin näin pienessä kaupungissa paljoa ollut, mutta tämän kuvakirjeen kautta saatte hyvän katsauksen miltä Biellan vanha kaupunki näyttää.
Biella näyttää romanttisesti rapistuneilta taloilta ja koukeroisilta pikkuparvekkeilta, runollisilta arkadikäytäviltä ja somilta ikkunaluukuilta:
 |
| Romanttinen talo Biellan vanhassa kaupungissa Romantic old house in Biella´s old city center |
 |
| Pylväitä ja vanha maalaus arkadikaarten suojissa Pillars and an old painting under the archades |
Biella näyttää myös holvikaarien takaa paljastuvien sisäpihojen italialaiselta elämältä, elegantilta barokkikirkolta ja jyrkästi viettäviltä kujilta:
 |
| Kaunis sisäpiha Pretty inner yard |
 |
| Barokkikirkko Biellan vanhassa keskustassa Barocco church in Biella´s old city center |
 |
| Täällä kelpaa kujakissojen maukua italiaa Here is the perfect place for Italian alley cats to meow their latest news |
Vanhasta kaupungista avautuu rauhaisa näkymä ympäröiville kukkuloille, otokseni alempana. Kuvauspaikkana aukio Mario Cucco, suomalaisittain Kukko ;) Meidän piti muuten alunperin syödä tämän pikkuaukion kulman ravintolassa, koska sitä oli kehuttu Kollin matkaraamatussa eli Quide Routard -opaskirjasessa, mutta tuo ruokapaikka oli epäonneksemme kiinni. No eipä meillä ollut minkäänmoista valittamista päädyttyämme San Giacomoon.
"Kukon aukiolta" näkyvien kukkuloiden sinisenhämyisä tausta on kuin konsanaan Leonardon maalauksesta:
 |
| Kaunis maisema Biellan vanhan kaupungin kukkulalta Beautiful scenery from Biella´s hill |
Seuraavassa matkakirjeessä seikkailemme Oropaan ja munkkien ja pyhiinvaeltajien jalanjäljille. Ciao!
***
Last Saturday we did a small trip 90 kilometres up to north from Turin: to Biella and Oropa.
At first I introduce Biella, a small city in the middle of nowhere. Modern part of the city is not special, but old town is really lovely. It is up on the hill. There you will find the romantic charm of old Italy, its´ pictoresque houses with curvy balconies and window shutters, long running archades, old inner yards and steep narrow streets.
We had delicious lunch of pizza, swordfish, spinach and potatoes in Pizzeria Ristorante San Giacomo. Mamma mia, it was tasty! We didn´t regret at all that we couldn´t eat in the place next to Piazza Mario Cucco, that restaurant was closed.
With my next travel letter I will take you to the old monastery of Oropa and the footsteps of monks and pilgrims. Ciao!
3 kommenttia:
Kiitos vinkistä! Emme ole vielä ehtineet käydä, mutta pääsee kyllä listalle .)
Hieno paikka!
Vera, Susanna89: Biella on pieni, mutta söpö! Vaikka tuntuu, ettei sellaista vanhaa italialaista kaupunkia olekaan, joka ei olisi viehättävä :)
Lähetä kommentti