Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ranska Atlantti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ranska Atlantti. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. syyskuuta 2011

Talmont, romanttinen ranskalainen kylä meren äärellä

Tässä olisi nyt se vika matkakirje taannoiselta kesälomalta. Talmont on ehdoton suosikkini Royanin lähiseudulta ja nyt on ilo jakaa kylän tunnelma kanssanne!

Talmont


Talmontiin pääsee ajamalla rantaa pitkin etelään Royanista. Kylän koko nimi on Talmont-sur-Gironde ja se sijaitsee isolla suistoalueella, jossa Garonne-joki kohtaa Atlantin.

Autot jätetään isolle parkkipaikalle. Maksu kerätään heti alueelle tullessa, se on pari euroa. Kylä on ihan vieressä.

Kerran kesässä pitää päästä Talmontiin! Tämä lomatraditio on minulle tuttu jo neljältä kesältä. Kävelemme kylän kujilla, käymme kirkon kulmilla ja ihastelemme upeita merimaisemia ja jylhää rantaa, piipahdamme pikkuputiikeissa ja käsityöpajoissa.

Tällä kertaa suuntasin ihka ensimmäisenä kylästä vasemmalla sijaitsevalle isolle tasanteelle, koska en ole käynyt siellä koskaan aiemmin. Jätin ranskalaisen Kollin aloittamaan kyläkierroksen äitinsä kanssa kaksistaan. Halusin nähdä kalastuskojut paremmin, Talmontissa on niitä oikea kokoelma tasanteen takana.

Mikä huikea maisema sieltä avautuikaan! Villi meri, jyrkkä rantakallio ja tuulen tuivertamat heinät plus mitä ihastuttavin viinitarha. En ollut tiennyt, että Talmontissa viljellään viiniä.

Kävelin rantajyrkänteelle kuvaamaan kalastuskojuja. Ne näyttivät yksinäisiltä ja samaan aikaan seesteisiltä. Siinä ne nököttävät sään armoilla, odottaen seuraavaa kertaa, kun saaliinnälkäiset kalastajat tulevat kokemaan kojujen verkkoja.


Talmontin kalastuskopit nähtynä tasanteelta
Fishing cabins seen from the hill nearby


Kylä näytti miniatyyriversiolta näin kaukaa katsottuna. Pienihän Talmont on, mutta korkealta tasanteelta se näytti entistä minimmältä.


Kalastuskopit, Talmontin kylä taustalla
Fishing cabins, the village of Talmont on the backround


Kävelin hieman eteenpäin villin maiseman huumaamana. Tuuli tuiversi hiuksia silmille ja aurinko paahtoi olkapäitä. Heinikon seassa oli ohdakkeita, joiden piikkejä koetin väistellä. Katselin vehreäää viinitarhaa, joka jatkui ja jatkui. Se humisi yksinään iltapäivän tuulessa. Kuinka kauniita viinitarhat ovatkaan! Rypäleet odottivat vielä täydellistä kypsymistä ja sadonkorjuuta, pyöreiden hedelmien muuntumista mitä makoisammaksi ranskalaiseksi viiniksi.

Tarhojen taustalla nökötti rykelmä valkoisia pieniä taloja. Tunnelma oli unenomainen ja raukea, sitä häiritsi vain muutama turisti, joka etsi minun lailla elämyksiä Talmontin tasanteelta.


Talmontin viinitilat
Vineyards in Talmont


Villi meri, suolainen tuuli, Talmontin kylä ja viinitarha
Wild Ocean, salty wind, Talmont village and vineyard

Hieman edempänä oli viinitarhojen keskellä auringonkukkapelto, tosin elokuun puolessa välissä kukat olivat jo lakastuneet apean ruskeiksi.

Olisin kävellyt jyrkkää rantaa pitkin vaikka kuinka pitkälle, mutta eihän sitä voinut ihan omille teille kadota, vaikka Kulkukatti olenkin. Aikani henkäiltyä pienen yksityisseikkailuni suomaa ihastusta, palasin alas ja kävelin kylän puolelle kiltisti etsimään Kollia&anoppia.

Talmontin viehättävyys rakentuu vanhoista taloista, tunnelmallisista kulmauksista, kapeista kulkureiteistä, boheemisti rehottavista kukista ja kivoista pikkuputiikeista. Kukapa voisi vastustaa tällaisia näkymiä:


Talmontin kapeat pääkadut
Little main streets of Talmont


Tuon toisen kujan päässä on pieni venesatama. Laskuveden aikaan se on pelkkää mutaa, mutta tällä reissulla sattui olemaan nousuvesi ja talmontilaisten pikkupurtilot kellottivat iloisesti kapeiden laitureiden päissä.


Pikku-purtilo
Small boat

Laitureiden vieressä on vanha kivirakennus ja siellä sisällä muutama mukava putiikki, joissa tapanamme on pistäytyä katsomassa uutuuksia. Vasemmalla on akvarelligalleria, keskellä keramiikkakauppa ja oikealla myydään erilaisia koriste-esineitä.

Talmontin kaupat suorastaan houkuttelevat astumaan peremmälle luvaten sievällä ulkomuodollaan esteettisiä elämyksiä ranskalaisuudesta. Tässä pari pääkadulta bongattua suloista ikkunaa:


Saippua- ja tuoksuputiikki
Soap and perfume boutique

Pieni bistro
Small bistro

Talmontin pääelinkeino on nykyään turismi ja elokuussa hienoimpien päivien aikana kujat ovat toden totta täynnä vierailijoita. Ranskan lisäksi kuulee englantia ja hollantia. Turisteista huolimatta kylä on säilyttänyt omanlaisensa pienimuotoisuuden ja taiteellisuuden, varjoisille sivukujille voi pujahtaa karkuun, ja jo pelkkä kylän muuriin nojailu ja aavan meren ihmettely tuo harmonisen olotilan.

Jos Talmont olisi kukka, se olisi ehdottomasti salkoruusu - niitä on kylässä joka paikassa ja kaikissa väreissä: hempeää vaaleanpunaista, rikasta burgundinpunaista, tummanpuhuvaa mustanpurppuraa, keijukaismaisen valkoista tai iloisen kellertävää. Iltapäivän auringon helottaessa valkoisille seinustoille salkoruusujen värit oikein pursuavat eloisuutta, tai varjojen kasvaessa kujille ne syventävät vehreyden ja sinisten koristemaalausten värejä.


Punaisia salkoruusuja ja putiikki
Red hollyhocks and a boutique


Salkoruusu kontrastina sinisille ikkunaluukuille
Hollyhock contrasting the blue shutters

Yhden putiikin kyljessä oli mitä kuvauksellisin rykelmä hortensioita:


Violetteja hortensioita muurin vierustalla
Purple hortensias close to an old wall


Kylän kirkko on erityinen, se sijaitsee kallion jyrkänteellä. Mikä upea paikka pystyttää pyhäkkö!


Kirkko kivisellä jyrkänteellä
Church on the steep and rocky shore


Vaikken uskonnollinen olekaan, tykkään vierailla vanhoissa kirkoissa, eritoten keskiaikaisissa. Hartaus, hiljentyminen ja hetken pyhittäminen on kelle tahansa ylevöittävä kokemus puhumattakaan kauniiden koristeluiden ihastelusta. Talmontin kirkko on vaatimaton ja koruton, mutta juuri siksi ja sijaintinsa puolesta todella kiinnostava. Vieressä on pieni hautuumaa romanttisesti rapsahtaneine kivimonumentteineen.


Talmontin kirkko, edessä pieni hautausmaa
Talmont church, in front is the little graveyard

Omakuva meni ihan kiville. Itsepäisenä en halunnut pyytää ketään vierasta kuvaamaan (kun Kolli ja anoppi olivat vielä kateissa) ja niinpä istutin kamerani kylää kiertävälle ropuloiselle aidalle. No, vino lopputulos siitä sitten tuli, mutta sinänsä ihan hauskan taiteellinen potretti ;)


Kulkukatti seikkailee Talmontissa
TravelCat hanging around in Talmont


Talot, ne ovat Talmontissa vastustamattoman kauniita ja herättävät kulkijan mielikuvituksen katselemaan näkyjä ranskalaisen pikkukylän verkkaisesta elämästä:


Vehreyttä ja ikivanhaa muuria
Green trees and old wall


Vaaleansiniset ikkunaluukut, aurinkoa hehkuva seinusta ja korkeita salkoruusuja
Light blue shutters, sunny wall and hollyhocks


Köynnöksiä, koristeellista aitaa ja puutarhapenkki valmiina kahvihetkeen
Climbing vine, decorative fence and a bench ready for a coffee pause



Talmont-sur-Gironde - or just Talmont - is a fascinating and truly beautiful small French village on Atlantic Ocean side, only 15 km south from Royan.

On the left side there is a vast hill area. There are vineyards, pictoresque fishing cabins in a long row and marvelous view to the wild Ocean. I walked to the hilltop now for the first time because last summers I have been only in the village - now I wanted to see the cabins better and got amazed by the lovely scenery of the vineyards. Talmont looked like a miniature village from the hill.

The village itself has a flavour of easy-going and relaxed artistic life: small streets, nicely decorated boutiques, lots of green and colourful hollyhocks here and there. There are cosy bistros, small shops for gifts or clothes and art galleries and ceramic shops.

Talmont church is situated on a perfect place, just next to the Ocean, high on the rocky wall. And the houses, they are so romantic! You can imagine a lazy afternoon, cup of coffee (or why not a glass of Pineau) and relaxed moment on a bench in the late sunlight.

Talmont is surely my favorite place in Royan area, the village is just so cute that I want to visit there again and again.


Yksi Talmontin somista kaupoista
One of Talmont´s lovely boutiques

perjantai 26. elokuuta 2011

Mornac - pikkupuotien ja ostereiden kylä Ranskassa



Mornac on valloittavan nätti pieni kylä ei niin kaukana Royanista (20 minsaa autolla). Kylässä on aivan erityinen tunnelma, sillä vaikka siellä turisteja paljon käykin, peruselinkeinona toimii osterituotanto. Käymme Mornacissa kerran kesässä, vierailusta on tullut jonkin sortin kiva lomaperinne.

Kylä on säilynyt turisteista huolimatta mukavan alkuperäisenä - sieltä ei löydä krääsäkauppoja tai pikaruokaa. Sen sijaan monia käsityöläisten ja taiteilijoiden puoteja Mornacista löytyy: galleristien tauluja, koriste-esineitä, kipsitöitä, värikästä keramiikkaa, hauskoja käsinmaalattuja miniatyyritaloja, kotijäätelöä, suklaata, käsinpoimittua suolaa jne.



Mornacin pääkuja
Main street in Mornac

Rakennusten seunustoilla kiipeilee erilajisia ruusuja, jotka oikein hehkuttavat väreillään kesän kauneutta. Ne antavat pirteää kontrastia valkoisille seinille ja sinivoittoisille ikkunaluukuille.


Kaunokaiset seinäruusut
Gorgeous roses on the walls of Mornac


Turistit tallustavat edestakas pääkatua - tai oikeammin pääkujaa, sillä ei sitä pienuuden takia voi oikein kaduksi sanoa. Mutta kannattaa poiketa sivuraiteille ja karata katselemaan sivukujien taloja.


Kauniita taloja sivukujalla
Pretty houses on the side street

Talot ovat valkoisia, niissä on suloisia yksityiskohtia, ikkunaverhot ovat pitsiä, ikkunanpuitteet ja -luukut on maalattu sinisiksi, turkooseiksi, vihreiksi, ja siellä täällä on mitä värikkäimpiä kukkasia ilahduttamassa silmää. Kujat ovat hiljaisia, mitä nyt joku laiskanpulska kissa voi lönkötellä muuria pitkin.


Ovenkolkutin
Door knocker

Voi ei miten ihana postiloota! (Tekstissä ei muuten puhuta pubista vaan kielletään mainosten jako;)
What a cute mail box! (The text doesn´t talk about pub but says no thanks to adverts;)


Kaikki putiikit sijaitsevat pääkujan puolella. Siellä on myös pieniä vaatekauppoja, joista saa hyvin ranskalaistyyppisiä vaatteita: rönsyä, vaaleita sävyjä ja naisellisia muotoja. Celodine-putiikissa sorruin aivan syötävän ihanaan hörsyhuiviin. Siinä on pitsiä, vaaleanpunaista ja kukkia, oikeaa marenkista höttöä romantiikan ystävälle!


Celodine-putiikki Mornacissa
Celodine boutiqie in Mornac

Kylläpä tulikin ihan ranskalainen olo tämä korea huivi kaulassa ;)


Uusi überromanttinen huivi
My new über-romantic scarf



Sitten hypätään näistä söpöistä tyttöilytunnelmista ostereihin! Niitä nimittäin Mornacissa on - hajua unohtamatta. Paikan vastustamattomuus syntyy juuri tästä kontrastista: Mornac on kuin kaksi erilaista kylää samalla visiitillä. Muistan, kun ekan kerran saavuin Mornaciin ja suorastaan ällistyin saapuessani osterialueelle, se oli niin yhtäkkinen muutos sievillä kujilla seikkailun jälkeen.


Mornacin piskuinen venesatama
The tiny port of Mornac


Pittoreski idylli vaihtuu aivan toisenlaiseen maailmaan pääkujan päättyessä pieneen, koruttoman yksinkertaiseen venesatamaan. Ylemmässä kuvassa näkyvään altaaseen oli pulahtanut nuoria uimaan - kuten viime kesänä. He pitivät hauskaa kovalla äänellä ja polskivat traktorin renkaan kanssa vedessä. Eri asia sitten on, kuinka puhdasta tuo soisen kanaalialueen vesi on...

Maisema on kuin Alankomaista: aukeaa, laakeaa, vetistä. Väreinä maanruskeaa, vetisenvihreää ja sinisenharmaata. Seudussa on omanlaista kauneutta, jonka kokee kävellessään pidemmälle kohti soisia niittyjä. Luonto on läsnä lokin huudossa ja poskia sivelevässä tuulessa.

Kuinka arvostankaan tämän karun alueen työläisiä, jotka ovat rakentaneet elinkeinonsa kumisaappaat jalassa ja kädet mudassa. Vaikka alue onkin kovin erilainen Suomen luontoon verrattuna, jotakin samanlaista tunnelmaa ajatuksista heräilee: ihminen osana luontoa, tekemässä elämänsä merkitystä ei-aina-niin-helpoissa olosuhteissa.


Soista maisemaa Mornacista
Swampy scenery from Mornac

Päkanaalia kehystää värikäs ketju pieniä mökkejä.


Osterimökkejä
Oyster cabins


Täällä kasvatetaan ostereita, monien ranskalaisten ja muidenkin suurta herkkua. Osterikujaksi nimeäni katu kulkee jokseenkin alakuloisena ja hiljaisena suloisenkömpelöiden mökkien ohi. Oikealla puolella on suuria osterialtaita. Mökeissä on osterien parissa työskentelevien työtiloja ja kulmilla näkee jos jonkinlaista ostereihin viittaavaa tavaraa.


Osteriverkkoja ja ostereiden kasvatusaltaita
Oyster nets and oyster ponds


Mornacissa on myös muutamia ravintoloita, joista saa (tietenkin) myös ostereita - ja takuulla tuoreita!

Itse en ole suurin ostereiden ystävä, kyllä niitä nyt syö, etenkin lisänä merenelävälautasella, missä on vähän kaikennäköistä. Mutta: en ole vieläkään täysillä innostunut noista otuksista, jotka maistuvat oikeastaan vain merivedeltä ja sitruunalta, mitä puristetaan päälle ennen osterin heilautusta suuhun.


Mökkien kulmalla osterinkuoria
Oyster shells next to the cabins

Osterit ovat rehellisyyden nimissä yksi syy, miksen aio todennäköisesti hirveän usein viettää joulujani Ranskassa: ranskalaisten joulupöydässä nautitaan ostereita ja valkoviiniä. Valkkarille kyllä kiitos, mutta en todellakaan aio vaihtaa makoisia laatikoita, rosollia ja riisipuuroa hytisevän kylmiin ja limanuljaskaisiin ostereihin, nyhyyh... (Sentään jotain, missä suomalainen keittiö todellakin pesee ranskalaisen, virnistys!) Enkä tajua, miten keskellä talvea syödään ja juodaan kylmää juhlaherkkuina, ei Ranskassakaan mikään lämmin ole joulun aikaan.

Mutta mennäänpä vielä kesäisiin tunnelmiin ennen lähtöä Mornacista.

Kylässä on paljon taiteilijasielun sydäntä sykähdyttäviä näkymiä. Kuten aidan takaa kurkistava päärynäpuu:


Päärynäpuu
Pear tree

Tai villi puutarha pienen talon edustalla:


Villi puutarha
Wild garden


Otin kuvan aidan välistä, näky oli niin houkuttava. Kuvittelin, että pikkutalossa asuu joku harmaahapsinen taiteilijamummeli. Hänen pieni keittiönsä on tuossa ikkunan takana. Mummu nauttii joka-aamuisen kahvinsa ja croissantinsa siinä pöydän ääressä. Hän antaa maukuvalle kissalle kuppiin maitoa, siirtää katseensa ikkunan takana korkeina kukkiviin salkoruusuihin ja ihmettelee ranskalaisen elämän kauneutta.



I introduce a very pretty and special French village nearby Royan: Mornac. It´s main face is decorated with simple and beautiful white painted houses with blue-shaded window shutters, tiny streets and roses climbing on the walls.

There are cosy boutiques and shops where you can buy French style clothes, pottery, gifts, products from the area - like hand-picked salt - or art works since there are also artists and galleries in this little village.

Mornac is not yet spoiled with tourists, there is a touch of real life. I was happily amazed when I visited Mornac for the first time: it´s like two diefferent villages in one! When the main street ends, starts canal area lined with swamp land and vast landscape almost like from the Netherlands.

This is the place for the oysters. You can see the cultivating ponds are boxes from my photos. Little cabins are truly pictoresque and there is a scent of oysters and sea water around. You can walk or get around with a bicycle in the area and get a different point of view of France near Atlantic Ocean.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Royan, Ranskan legendaarinen lomakohde

Lupauksista on pidettävä kiinni, joten tiedossa on vielä muutama kirje Ranskan Atlantin rannoilta :) Mutta mikäs siinä palatessa merimaisemiin ja ranskalaisiin kyliin.

Royan ansaitsee oman katsauksensa, joka tulee tässä.


Purjevene ja rantakallioita lähellä Royania
Little sailing boat and rocks near Royan

Olen viettänyt alueella aikaa jo neljänä kesänä. Royan on erityinen ainakin siksi, että kävin siellä muutama kesä sitten kahden viikon intensiivikielikurssinCarel on erinomainen koulu, suosittelen! Kohentuneen kielitaidon lisäksi saa hyviä muistoja ja uusia kamuja.

Nämä ekat kuvat otin kävelymatkalta lomapaikastamme St Georges de Didonnesta Royaniin. Patikointi keskustaan kestää puoli tuntia eli ei ihan helppo homma hikikuumalla.


Rantatyrskyjä
Ocean waves


Kuten näkyy, rantaviiva on hyvin repaleinen ja vaikuttavan villi: suuria kallioita ja vaarallisia kivikoita pikkuluolineen, karkeana huojuvaa heinikkoa ja meren kuohupäisiä tyrskyjä, jotka pärskyvät joskus jopa kymmenen metrin korkeuteen törmätessään rantakallioihin.


Le Cardinal des Mers


St Georgesin puolella, lähellä Royania, hienolla näköalapaikalla sijaitsee ravintola nimeltä Le Cardinal des Mers. Menemme sinne syömään vähintään kerran loman aikana, ja tänäkin kesänä tuli herkuteltua ruhtinaallisesti Kollin ja anopin kanssa. Suurista ikkunoista avautuu mahtava maisema merelle. Tunnelma terasseineen on kuin laivan kannella, melkein odottaa, koska käännytään.

Illallisen aikana on elämys katsella auringonlaskua. Päivän viimeisiä hetkiä kultaisena säteilevä aurinko laskeutuu hitaasti yhä alemmaksi, kunnes uppoaa hohtavana oranssina tumman meren syliin ja taivaanranta hehkuu punaisen ja purppuran sävyissä. Ei ihme, että ravintola on kesäkautena aina täynnä - varaa siis pöytä ajoissa!


Kalastuskoppeja Royanin edustalla
Fishing cabins in front of Royan


Royanin alueella tuulee aina, siksi kaikki tuuleen ja mereen liittyvät harrastukset ovat suosittuja täällä ja etenkin hieman pohjoisemmassa, Grande Côten eli Suuren Rannikon alueella: leijan lennätyksestä purjeveneilyyn ja surffauksesta kaittaukseen.


Tuulinen heinikko kuin Vincent van Goghin taulusta
Windy grass like from van Gogh´s painting


Royan oli entisaikaan ranskalaisten maankuulu lomakohde meren äärellä. Kaupungissa oli hulppea kasino, kulttuuriaktiviteetteja lomalaisten iloksi ja rikkaan väen upeita kartanoita ihan rannan tuntumassa. Kaupunkilaisia virtasi virkistäytymään etenkin Bordeauxista ja Pariisista.

Valitettavasti 2. maailmansota muutti kaiken. Amerikkalaiset olivat jo tuolloin pommitusintoista porukkaa (tämä menee nyt politiikaksi, mutta menkööt;), ja pistivät matalaksi suuren osan Royanista. Kartanoita tuhoutui ja myös rannan hieno kasino. Royanin loisto oli mennyttä. Sodasta toipuminen ja jälleenrakentaminen veivät aikansa, mutta legendaarinen lomakohde ei ollut enää entisensä.

Tämän linkin takana lisäinfoa Royanista

Nykyään Royanin siluettia hallitsee miun maun mukkaan karsean ruma kirkko (likaisenharmaa betonipytinki) ja modernit laatikkorakennukset. Hieman edempänä ydinkeskustasta on onneksi vielä jäljellä vanhoja kartanoita, joita katsellessa kävelyretki on esteettisesti mitä antoisin. Tein kuvakavalkadin silmän iloksi näistä kartanokaunokaisista.




Upeita kartanoita Royanin rantabulevardilla
Fabulous mansions on Royan beach boulevard


Kartanoiden kulmilla voi vielä aistia jotakin menneen Belle Époquen ajasta.

Nähdä mielessään elegantit käsinein ja rönsyhatuin koristautuneet elegantit rouvat, jotka paseeraavat rantabulevardia pitsipäivänvarjot kepeästi suojanaan paahtavalta auringolta. Valkoisiin kesäajan turnyyrihameisiin pyntätyt nuoret neidit kertaamassa juoruja edellisillan tanssiaisten tapahtumista, silinterihattuiset Monsieurit ja sikarintäyttämät keskustelut konjakkilasin äärellä illallisen jälkeen, rantatietä klopottavat hevosvaunut kuljettamassa hienostoväkeä kasinolle ja takaisin, klassisen musiikin konsertit ja monen ruokalajin illalliset valkoisin liinoin ja pöytähopein koreilevissa rantaravintoloissa.


Kartanot ovat melkoisia linnoja
Mansions are like castles

Mites olis tällainen kesäasunto?
How about summer house like this?


Kartanoista avautuva näkymä rantabulevardin yli, ei paha...
View from the mansions over the boulevard, not bad...




Mutta palataanpas nykyaikaan. Tässä omat suosikkini Royanin keskustassa.

Lopezin jäätelöbaari
Sijaitsee rantabulevardilla, venesataman tuntumassa. Lopezilta saa ehdottomasti seudun parhaat jätskit. Myös vohveli on namia, se on kunnon vanhanajan vohvelia, vaniljalla höystettyä. Mamma mia, mikä valikoima heillä onkaan tätä italialaista jäätelöherkkua! Vastustamaton houkutus eksyä kulmille toistekin.


Lopezin jäätelöbaari Royanin rannan tuntumassa
Lopez ice cream bar in Royan


Suklaapuoti Cannelle
Toinen vakikohteeni Royanin keskustassa. Cannelle sijaitsee ostoskadun toisessa päässä vasemmalla. Sieltä saa aivan superhyperhyviä jättikonvehteja! Eli konvehteja, mutta kolme kertaa isompia. Puodista saa näppärästi tuliaiset. Hauskoja namuja ovat esimerkiksi kivien näköiset suklaat, sardiinit purkissa ja pienet konjakkitynnyrin näköiset suklaat, jotka sisältävät tietty aitoa konjakkia lähialueelta.


Suklaapuoti Cannelle ja Royanin ostoskatu
Chocolate shop Cannelle and Royan shopping street


Royanin ostoskadulta löytyy shoppailua enemmän kaipaaville vaateputiikkeja, kenkäkauppoja, pari kirjakauppaa, kahviloita ja laadukas viinimyymälä, josta voi hankkia vaikkapa konjakkia, samppanjaa, kaviaaria tai alueella tuotettua Pineauta (tummaa tai vaaleaa).

Venesatama
Veneitä on aina kiva katsella! Ostetaan ensin jätski ja sitten maleksitaan satamaan, se on leppoisa paikka vaikkapa iltapäiväkävelylle. Nojaillaan rennosti kaiteeseen, ihmetellään erilaisia paatteja, seuraillaan vesijettien rantautumista, katsellaan pinnan alla kieppuvia pikkukaloja. Satamassa on aimo valikoima kauppoja, joista voi hankkia tuliaisia tai kivoja juttuja ihan itselle: keramiikkaa, lasituotteita, tauluja, meriaiheisia esineitä tai seilorihenkisiä (ja ylihinnoiteltuja) vaatteita. Satamassa on myös muutama ravintola ja baari, turistipaikkoja.


Meikäläisen merihenkinen vaatetus ja kädessä tietty jätski
My holiday outfit - and ice cream of-course


Päiväaikaan satamasta pääsee erilaisille retkille, kuten Cordouanin majakalle, joka töröttää kauempana merellä. Olen halunnut mennä sinne jo pitkän aikaa, mutta retki on vieläkin toteuttamatta. Sään täytyy olla hyvä, koska majakka on todella veden keskellä eikä sinne pääse huonolla kelillä, ja kova tuuli voi olla vaarallinen.

Cordouanin majakka on kenties Ranskan kaunein. Siellä on tyylikkäät pylväiköt ja maalauskoristeluita. Mikä upea paikka keskellä ei mitään! Siellä päivystää edelleen majakanvartija. En ole tosin varma onko siellä joku koko ajan, mutta mikä kesätyö pesti olisikaan: saisi rauhassa keskittyä taiteiluun, he hee. Tosin myrskyn aikana voisi tulla äitiä ikävä...

Napoleon totesi aikanaan Cordouanin olevan Ranskan tärkein majakka. Se tosiaan sijaitsee hyvin strategisella paikalla: Royanin kaupungin ja Gironden suvannon edustalla, mihin laskee pitkältä sisämaasta kulkeva Garonne-joki. Linkistä lisäinfoa kiinnostuneille.

Päiväretkiä tehdään myös pitkin rannikkoa, tarjolla on eripituisia risteilyjä. Sporttisempaa suhauttelua halajavat pääsevät merelle vesijeteillä, ekakertalaisilla on tarjolla vesijettitunteja ryhmän mukana. Sataman moninaisiin palveluihin kuuluu myös veneilykorttikurssi, ja veneitä saa vuokrata. Kortittomat pääsevät matkaan pienemmillä jollilla.


Rannan alue on omaan makuuni liian turistirysä, putiikit ovat täynnä rantakrääsää, rasvaista pikaruokaa ja vetistä jäätelöä. Viehättävintä rannalla ovat vanhanaikaiset, sinivalkoiset uimateltat! Sellaisia oli Royanissa jo Belle Époquen aikana. Näitä pikkutelttoja voi vuokrata, mutta ole ajoissa liikkeellä, jotta kerkiät varaamaan omasi.


Pittoreskit rantateltat Royanin rannalla
Pictoresque tents on the Royan beach


Nettiä kaipaaville rannan tuntumassa, heti ostoskadun alkupäässä, aukion oikealla puolella on jäätelöbaari Garden Ice Café. Siellä on WiFi-yhteys. Hengailin mukavasti nojatuolissa parisen tuntia netissä yhden omenamehun hinnalla.

Ranskassa ja Italiassa on eri juttu päästä nettiin kuin Euroopan pohjoisemmissa maissa. Meinasi hermo mennä, kun kipitin ympäri helteistä kityä läppäri kainalossa. Aiemmin Torinossa olin tsekannut netistä missä on Royanin nettikahvilat (=ruhtinaalliset kaksi, tiesi google), mutta paikan päällä tieto ei (tietenkään) pitänyt paikkaansa. Onneksi paikalla olevan ravintolan tarjoilija osasi neuvoa minut tuonne Garden Iceen.

Seuraavissa matkakirjeissä tutustutaan Royanin lähialueella lempikohteisiini, jotka ovat näkemisen arvoiset! Pysykäähän taajuudella, kaksi vanhaa, ihastuttavaa pikkukylää odottaa esittelyään :)


Royanin rantabulevardi
Beach boulevard in Royan




Royan used to be luxorious holiday resort for the French. Citizens from especially from Bordeaux and Paris came there to refresh themselves during summertime after another. Belle Époque was full of glamour, concerts, bals, horse rides and playing in casino on the beach.

But the Second World War changed everything. Americans bombarded almost everything down including beautiful casino. After the wartime Royan didn´t gain back its glamour, unfortunately. Modern buildings are ugly, but some old mansions are still left to give joy to the eyes. I love to walk along the beach boulevard and admire the houses and wonder how life used to be in the old times.

My favorite places in Royan:

Port
It´s always a joy to watch the boats and enjoy of lazy afternoon close to the water. You can rent a boat, water-jet or go for a cruise. There are boutiques and shops from where you can buy ceramics, glass works, sea themed gifts, paintings, (over-prized) clothes etc. Restaurants and bars are touristic.

Cannelle
This lovely chocolate shop is in the other end of the shopping street on the left. I buy always their delicious chocolate pralines. You find tasty souvenirs from here for all chocolate-lovers.

Lopez
Italian ice cream bar close to the port and beach. Mamma mia, their ice creams are so yammy! And variety is excellent.

I found by chance an internet cafe (it´s not always easy in France nor in Italy...). Close to the beach, in the beginning of the shopping street, right side of a red yard there is an ice cream restaurant Garden Ice Café. There you can connect to the internet via WiFi with your laptop. I googled happily two hours with the price of an applejuice :)

With my next two travel-letters I will take you to my favorite places near Royan: two old, pictoresque villages - a must to see!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...