perjantai 26. elokuuta 2011

Mornac - pikkupuotien ja ostereiden kylä Ranskassa



Mornac on valloittavan nätti pieni kylä ei niin kaukana Royanista (20 minsaa autolla). Kylässä on aivan erityinen tunnelma, sillä vaikka siellä turisteja paljon käykin, peruselinkeinona toimii osterituotanto. Käymme Mornacissa kerran kesässä, vierailusta on tullut jonkin sortin kiva lomaperinne.

Kylä on säilynyt turisteista huolimatta mukavan alkuperäisenä - sieltä ei löydä krääsäkauppoja tai pikaruokaa. Sen sijaan monia käsityöläisten ja taiteilijoiden puoteja Mornacista löytyy: galleristien tauluja, koriste-esineitä, kipsitöitä, värikästä keramiikkaa, hauskoja käsinmaalattuja miniatyyritaloja, kotijäätelöä, suklaata, käsinpoimittua suolaa jne.



Mornacin pääkuja
Main street in Mornac

Rakennusten seunustoilla kiipeilee erilajisia ruusuja, jotka oikein hehkuttavat väreillään kesän kauneutta. Ne antavat pirteää kontrastia valkoisille seinille ja sinivoittoisille ikkunaluukuille.


Kaunokaiset seinäruusut
Gorgeous roses on the walls of Mornac


Turistit tallustavat edestakas pääkatua - tai oikeammin pääkujaa, sillä ei sitä pienuuden takia voi oikein kaduksi sanoa. Mutta kannattaa poiketa sivuraiteille ja karata katselemaan sivukujien taloja.


Kauniita taloja sivukujalla
Pretty houses on the side street

Talot ovat valkoisia, niissä on suloisia yksityiskohtia, ikkunaverhot ovat pitsiä, ikkunanpuitteet ja -luukut on maalattu sinisiksi, turkooseiksi, vihreiksi, ja siellä täällä on mitä värikkäimpiä kukkasia ilahduttamassa silmää. Kujat ovat hiljaisia, mitä nyt joku laiskanpulska kissa voi lönkötellä muuria pitkin.


Ovenkolkutin
Door knocker

Voi ei miten ihana postiloota! (Tekstissä ei muuten puhuta pubista vaan kielletään mainosten jako;)
What a cute mail box! (The text doesn´t talk about pub but says no thanks to adverts;)


Kaikki putiikit sijaitsevat pääkujan puolella. Siellä on myös pieniä vaatekauppoja, joista saa hyvin ranskalaistyyppisiä vaatteita: rönsyä, vaaleita sävyjä ja naisellisia muotoja. Celodine-putiikissa sorruin aivan syötävän ihanaan hörsyhuiviin. Siinä on pitsiä, vaaleanpunaista ja kukkia, oikeaa marenkista höttöä romantiikan ystävälle!


Celodine-putiikki Mornacissa
Celodine boutiqie in Mornac

Kylläpä tulikin ihan ranskalainen olo tämä korea huivi kaulassa ;)


Uusi überromanttinen huivi
My new über-romantic scarf



Sitten hypätään näistä söpöistä tyttöilytunnelmista ostereihin! Niitä nimittäin Mornacissa on - hajua unohtamatta. Paikan vastustamattomuus syntyy juuri tästä kontrastista: Mornac on kuin kaksi erilaista kylää samalla visiitillä. Muistan, kun ekan kerran saavuin Mornaciin ja suorastaan ällistyin saapuessani osterialueelle, se oli niin yhtäkkinen muutos sievillä kujilla seikkailun jälkeen.


Mornacin piskuinen venesatama
The tiny port of Mornac


Pittoreski idylli vaihtuu aivan toisenlaiseen maailmaan pääkujan päättyessä pieneen, koruttoman yksinkertaiseen venesatamaan. Ylemmässä kuvassa näkyvään altaaseen oli pulahtanut nuoria uimaan - kuten viime kesänä. He pitivät hauskaa kovalla äänellä ja polskivat traktorin renkaan kanssa vedessä. Eri asia sitten on, kuinka puhdasta tuo soisen kanaalialueen vesi on...

Maisema on kuin Alankomaista: aukeaa, laakeaa, vetistä. Väreinä maanruskeaa, vetisenvihreää ja sinisenharmaata. Seudussa on omanlaista kauneutta, jonka kokee kävellessään pidemmälle kohti soisia niittyjä. Luonto on läsnä lokin huudossa ja poskia sivelevässä tuulessa.

Kuinka arvostankaan tämän karun alueen työläisiä, jotka ovat rakentaneet elinkeinonsa kumisaappaat jalassa ja kädet mudassa. Vaikka alue onkin kovin erilainen Suomen luontoon verrattuna, jotakin samanlaista tunnelmaa ajatuksista heräilee: ihminen osana luontoa, tekemässä elämänsä merkitystä ei-aina-niin-helpoissa olosuhteissa.


Soista maisemaa Mornacista
Swampy scenery from Mornac

Päkanaalia kehystää värikäs ketju pieniä mökkejä.


Osterimökkejä
Oyster cabins


Täällä kasvatetaan ostereita, monien ranskalaisten ja muidenkin suurta herkkua. Osterikujaksi nimeäni katu kulkee jokseenkin alakuloisena ja hiljaisena suloisenkömpelöiden mökkien ohi. Oikealla puolella on suuria osterialtaita. Mökeissä on osterien parissa työskentelevien työtiloja ja kulmilla näkee jos jonkinlaista ostereihin viittaavaa tavaraa.


Osteriverkkoja ja ostereiden kasvatusaltaita
Oyster nets and oyster ponds


Mornacissa on myös muutamia ravintoloita, joista saa (tietenkin) myös ostereita - ja takuulla tuoreita!

Itse en ole suurin ostereiden ystävä, kyllä niitä nyt syö, etenkin lisänä merenelävälautasella, missä on vähän kaikennäköistä. Mutta: en ole vieläkään täysillä innostunut noista otuksista, jotka maistuvat oikeastaan vain merivedeltä ja sitruunalta, mitä puristetaan päälle ennen osterin heilautusta suuhun.


Mökkien kulmalla osterinkuoria
Oyster shells next to the cabins

Osterit ovat rehellisyyden nimissä yksi syy, miksen aio todennäköisesti hirveän usein viettää joulujani Ranskassa: ranskalaisten joulupöydässä nautitaan ostereita ja valkoviiniä. Valkkarille kyllä kiitos, mutta en todellakaan aio vaihtaa makoisia laatikoita, rosollia ja riisipuuroa hytisevän kylmiin ja limanuljaskaisiin ostereihin, nyhyyh... (Sentään jotain, missä suomalainen keittiö todellakin pesee ranskalaisen, virnistys!) Enkä tajua, miten keskellä talvea syödään ja juodaan kylmää juhlaherkkuina, ei Ranskassakaan mikään lämmin ole joulun aikaan.

Mutta mennäänpä vielä kesäisiin tunnelmiin ennen lähtöä Mornacista.

Kylässä on paljon taiteilijasielun sydäntä sykähdyttäviä näkymiä. Kuten aidan takaa kurkistava päärynäpuu:


Päärynäpuu
Pear tree

Tai villi puutarha pienen talon edustalla:


Villi puutarha
Wild garden


Otin kuvan aidan välistä, näky oli niin houkuttava. Kuvittelin, että pikkutalossa asuu joku harmaahapsinen taiteilijamummeli. Hänen pieni keittiönsä on tuossa ikkunan takana. Mummu nauttii joka-aamuisen kahvinsa ja croissantinsa siinä pöydän ääressä. Hän antaa maukuvalle kissalle kuppiin maitoa, siirtää katseensa ikkunan takana korkeina kukkiviin salkoruusuihin ja ihmettelee ranskalaisen elämän kauneutta.



I introduce a very pretty and special French village nearby Royan: Mornac. It´s main face is decorated with simple and beautiful white painted houses with blue-shaded window shutters, tiny streets and roses climbing on the walls.

There are cosy boutiques and shops where you can buy French style clothes, pottery, gifts, products from the area - like hand-picked salt - or art works since there are also artists and galleries in this little village.

Mornac is not yet spoiled with tourists, there is a touch of real life. I was happily amazed when I visited Mornac for the first time: it´s like two diefferent villages in one! When the main street ends, starts canal area lined with swamp land and vast landscape almost like from the Netherlands.

This is the place for the oysters. You can see the cultivating ponds are boxes from my photos. Little cabins are truly pictoresque and there is a scent of oysters and sea water around. You can walk or get around with a bicycle in the area and get a different point of view of France near Atlantic Ocean.

2 kommenttia:

Simpukka kirjoitti...

Voi miten viehättävää kerrontaa ja kuvia, kuten myös edellinen postauksesi. Mukava katsella kauttasi ja lukea näistä kohteista. Tuo ranskalainen mummonmökki pihoineen kiehtoo, siinä olisi mukava kissan kanssa asustella.
Pari kertaa olen maistellut ostereita ja se riittää. Mieluummin mitä muuta tahansa kuin raakoja ostereita.

Kulkukatti kirjoitti...

Kiitos Simpukka! Ranskan kauniista pikkukylistä kerrottaessa on helppoa heittäytyä runolliseksi :) Mukavaa jos tunnelma välittyy.

Hih, en tosiaan minäkään käsitä ostereiden suurta asemaa ranskisten ruokakulttuurissa. Mutta kukaan ei ole täydellinen ;)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...