keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Osama bin Ladenin kuolema

Olipahan melkoinen shokkiyllätys tuo Osama bin Ladenin löytyminen ja kuolema.  Aika erikoista, jos Pakistanissa ei kukaan muka tietänyt miehen maassa piileskelystä. Vaikea uskoa. Nyt sitten vain odotellaan dna-testejä, jotka varmistavat todella oikean henkilön kuolleen hyökkäyksessä.
Minulla on ollut ristiriitaisia ajatelmia tästä tapauksesta. Toki suuren terroristijohtajan kuolema vapauttaa maailman hänenlaisensa ihmisen luomilta vaaratilanteilta. Mutta Al-Qaidalla on varmasti jo seuraavat miehet jonossa astuakseen bin Ladenin raskaisiin saappaisiin.
Se mikä on häirinnyt eniten, on amerikkalaisten suunnaton riemu ja juhlinta bin Ladenin kuolemasta. Olkoonkin vaan kamala ihminen ja muiden murhaaja, mutta omaan etiikkaani ei sovi kenenkään tappamisen (tässä tapauksessa peräti murhaamisen?) riemuitseminen. Jenkit juhlivat, taputtivat ja nauroivat avoimesti niin hallinnossa kuin kaduilla. Miksi? Minusta tuollainen käytös kertoo väkivallan hurman lietsomisesta, kun mässäillään yhden henkilön kuolemalla ja tehdään siitä kansallinen juhlan aihe.
Onko kenenkään päähän ampumisessa megabileiden aihetta? Ei minusta. Olisiko asian voinut hoitaa tyylikkäämmin, diskreetisti?
Piru-parka sai viimein rauhan sielulleen. Samalla moni ihminen sai tyydytyksen kostonhimolleen ja jonkinlaisen balanssin sielulleen niin sanotusta oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa. Ymmärrän toki, että jenkeille menneet terroristi-iskut olivat järkyttävä ja kestämätön koettelemus. Se aiheutti traumoja ja vaikuttaa myös tuleviin sukupolviin.
Amerikkalaiset päättäjät voisivat silti mennä itseensä ja miettiä asioita taaksepäin miksi ensinnäkin saivat terroristien vihat päällensä. Bushia ja monia muita amerikkalaisia poliitikkoja tuntui ja tuntuu vaivaavan megalomaaninen maailmanhallintasyndrooma, jossa kolonialismi on saanut uuden merkityksen. He haluavat hallita ja opettaa muita. Mutta kepillä ei ketään opeteta.
Nyt sitten odotellaan mitä terroristit keksivät seuraavaksi. Koska ja mihin lentää ensimmäinen pommi? Ja sitä seuraavat. Bin Ladenin kuolema ja etenkin sillä riekkuminen saa takuulla Al-Qaidan silmittömän raivon valtaan ja kostonkierre jatkuu. Sydäntäsärkevää. Koska tähän tulee loppu? Ei koskaan?

I have mixed feelings about the news concerning Osama bin Laden´s death. Of course the world is now free of one very dangerous terrorist leader but I´m sure there is a long line waiting already to step into bin Laden´s heavy boots.
What has bothered me most is the enormous joy that Americans have shown. They have laughed openly and had parties in the government, offices, homes and streets. Is anybody´s death and head-shot really a reason for mega-party? Even though he was so dangerous? 
I don´t understand this kind of happy national party about the death (or murder?) of bin Laden. It goes against my ethics. It tells me about celebrating killing and inviting everybody in to this event. Could the Americans have dealt with the death of bin Laden in more discreet way? Terrorist is dead now and got finally peace to his wretched soul. And many people got satisfaction and balance to so called justice that is many times a synonym to revenge.
9/11 terrorist attack was a horrible, cruel catastrophe for all the Americans. It changed a lot in history and future, brought traumas and sorrow and I really felt and feel sorrow for them.
But still I think that American leaders should think wisely also about their own actions. What is the right way of fighting against terrorists? G. W. Bush and many other politicians in the States seemed and seem to have some kind of megalomania and need of teaching the others.
But does anybody really learn with a stick? American action sounds many times like new kind of colonialism. And getting rid of terrorism isn’t always (or never?) the only reason. There are these other interests, like oil.
It´s horrible to wait for the first bomb by terrorists because of bin Laden´s death. It will surely come. But where and when? This is all heart breaking, this everlasting chain of hate and revenge. When it will end? Never?

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen miettinyt ihan samaa tuosta juhlimisesta. Kaikenlisäksi se tuntuu vähän siltä, kun ns. kaivaisi verta nenästään, eli kyllähän varmaan tuollainen juhlinta Ladenin kannattajia ärsyttää suunnattomasti.

On tässä tosiaan ollut vähän sekavat ajatukset maailman menosta viime päivinä. Kaiken lisäksi toissa päivänä joko Iltalehdessä tai Iltasanomissa oli juttua siitä, kuinka Gaddafi ärhentelee nyt Italialle viikonlopun iskusta, jossa kuoli hänen poikansa. Onko tästä ollut Italian lehdistössä mitään?

Kulkukatti kirjoitti...

Niinpä, ei tosiaan kannata ärsyttää tieten tahtoen, kun tilanteen voisi hoitaa tyylikkäämminkin.

En tiedä mitä Italiassa kirjoitellaan, olen nyt täällä Tampereella :) Mutta luulisi, että siellä juttu on tärkeimpiä tietty tuon vanhan paavin autuaaksi julistamisen kanssa.

Tässä ei kohta tiedä missä voisi asua tai matkustella, kun pommiuhka päällä kaikkialla! Viimeksi Pariisissa oli "mieltä ylentävää" jonotella Manet´n näyttelyyn Musée d´Orsayhin, kun aika ajoin neljä konepistoolein varustautunutta sotilasta tsekkasi tarkoin jonottajia... Tähän on tultu :(

Atte Suomalainen kirjoitti...

Yllättävintä tuossa oli, että se yleensä onnistui. Toisaalta, jos olisi vangittu, niin seurauksena olisi ollut pitkittyneitä panttivanki draamoja ja traumoja.
Kovapanosammunnoissa ei välttämättä tule toimittua korrektisti.

Kulkukatti kirjoitti...

Oli kyllä iso ylläri, että löysivät koko tyypin. Ehkä tuo tilanteen "ratkaisu" oli paras. Mutta siltikin voisi käyttäytyä korrektisti eikä juhlia kuin viimeistä päivää...

Atte Suomalainen kirjoitti...

Tuo juhlinta oli spontaani tapahtuma, suotakoon se.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...