perjantai 8. heinäkuuta 2011

Kuvallisia hetkiä Roomasta

Tässä kuvarikkaassa kirjeessä kerron kaikista niistä hienoista, hassuista, koskettavista ja elämäniloisista hetkistä, joita matkallani koin.

Rooma ei ole pelkästään turistirysämeininkiä. Ikuinen kaupunki on myös hiljaisia hetkiä salaperäisillä kujilla, romanttisia porttikonkeja, ihanan esteettistä ähkyä historiaa tihkuvien monumenttien äärellä, hyvää ruokaa, kukkien väriloistoa, istumista leppeässä iltatuulessa torin laidalla ja italialaisen elämän ihmettelyä.


Kypsien appelsiinien läikittämä puisto Giardino degli Aranci hotellimme kulmilla
Ripe oranges in the park Giardino degli Aranci


Kaunis ja vanhanaikainen hotellimme Villa San Pio sijaitsee tyylikkäällä asuinalueella Aventinon kukkulalla. Talot ovat vanhoja ja näyttäviä ja kätkeytyvät osittain korkeiden aitojen suojiin. Palmujen ja sypressien koristelemia pihamaita värittävät siellä täällä mitä hehkeimmät kukkapensaat. Tunnelma on raukea ja leppoisa, vain satunnainen auto voi pörähdellä vastaan.


Roomalainen talo Aventinon alueelle
Roman house in the beautiful residential area of Aventino



Tervetuloa roomalaiseen puutarhaan
Welcome to Roman garden



Violetti kukkaputous
Purple flowerfalls


Aventinon kukkulalla on kaksi kirkkoa. Vieressä on appelsiinipuisto Giardino degli Aranci, josta ihan eka kuva on napsaistu. Näköalapaikalta avautuu mitä upein maisema Roomaan ja lähikukkuloille. Sää ei ollut tällä kertaa kirkkain mahdollinen, mutta edessä näkyy Villa Lante, Suomen Rooman-instituutin komea rakennus. Se on tuo vaalea kuutio vasemmalla puiden keskellä.



Näkymä Aventinon kukkulalta. Toisella kukkulalla edessä vasemmalla Villa Lante
Scenery from Aventino hill. Finland´s Rome Institute is on the left on the other hill



Ranskalaisen Kollin kanssa on antoisaa kierrellä yhdessä ja vaihtaa mielipiteitä kaikesta koetusta, mutta tykkään siitä huolimatta vaellella myös itsekseni (minkäs katti luonteelleen mahtaa;). Nyt omatoimisuuteen oli hyvin aikaa, kun Kolli joutui työskentelemään kaksi päivää. Yksin tallustaessa tulee perehdyttyä oikeastaan vielä paremmin eteen tulevaan, ehtii huomioida pieniä yksityiskohtia ja toki kuvien sommiteluunkin jää enemmän aikaa.


Egyptihenkinen ovenkolkutin juutalaisessa kaupunginosassa
Egyptian styled knocker on the door in Jewish district


Ollaan kyllä Kollin kanssa sikäli vallan samanlaisia, että aina toinen jää ihmettelemään jotakin jonnekin ja sitten ollaan taas eksyksissä toisistamme, heh. Onneksi kännykät on keksitty. Meillä kummallakin on tapana viivytellä myös kameran takia, kun joskus pitää odotella kuvauskohteen "valmistumista" eli pilvien tai turistien siirtymistä pois tieltä tai milloin mitäkin.

Monta kertaa olen löytänyt Kollin ihan muutenkin, sillä tiedän jo, että hän hakeutuu kirjakauppoihin, postikorttikioskeille ja kirkkoihin. Minä sen sijaan olen hankalampi, lähden esimerkiksi satunnaisille harhailuretkille kissojen perään ja jään niitä silittelemään tai pysähdyn kurkkimaan näyteikkunoita tai seuraamaan jotakin kiintoisaa tapahtumaa.



Antiikkikauppias tuunaa ovea haisevalla lakalla kadunkulmassa - italialaista meininkiä ;)
Antique dealer is tuning the old door with stinky lacquer in the street corner


Tykkään omatoimisesta matkanteosta kohteesta toiseen. Kollin kanssa tulee suhauteltua taksilla, hän ei jaksa innostua julkisista. Onhan taksi aina helppo tapa mennä paikasta toiseen, mutta myös kallista pidemmän päälle. Bussilla ja metrolla matkaamisessa on elämänmakua! Roomassa kertalippu maksaa vain yhden euron ja se on voimassa 70 minuuttia. Ostin muutamat liput tabaccheriasta ja kuljin pisimmät matkat metrolla ja bussilla. Bussiyhteyksiä oli hankala selvittää, joten menin suurinpiirtein oikeaan suuntaan ja vaihdoin sitten seuraavaan linjuriin.

Hauskaa ja jännittävää! Eritoten, kun en tajunnut bussissa, miksen saa leimattua lippuani laitteeseen. Ja toisessa bussissa oli taas sellainen ruuhka, etten päässyt edes leimalaitteen lähelle. Matkustin sitten kiltisti pummilla. Oman eksotiikkansa tarjosi vieressä seissyt nunna. Tarjosin paikkaani hänelle, mutta tuo pyöreäposkinen ja hyväntuulinen nunna oli tyytyväinen seisomapaikkaansa.


Nunna ihailemassa Caravaggion mestariteosta Rooman ranskalaisessa kirkossa
Nun admiring gorgeous painting by Caravaggio in the French church of Rome


Liikenne on oma lukunsa Italiassa - ja etenkin Roomassa! Jo Torinossa autot painavat kamalaa vauhtia, mutta Roomassa tahti on vielä kovempi. Suojatien eteen kaasutetaan kunnolla, mutta jos siinä joku onneton yrittää juuri taapertaa tien yli, kyllä ne autot aina onnistuvat pysähtymään jarrut kirskuen. Aina pitää olla silmät ja korvat tarkkana, sillä vaikka tie olisi näennäisen tyhjä, Vespat ja Fiatit kiitävät sellaista rallia eteenpäin, että ovat kohdallasi parissa sekunnissa.

Liikenteessä tunnetaan kultainen keskitie ainoastaan kaistojen suhteen (eli ajetaan keskellä kaistaa), mutta muuten joko mennään täysillä tai ollaan pysähdyksissä. Välimuotoja ei tunneta. Saisin sydärin, jos pitäisi pärjätä Rooman liikenteessä yötä päivää!

Myös bussit ja taksit kaahaavat sellaisella tarmolla eteenpäin, että kauttaaltaan mukulakivetyn keskustan teillä viisaudenhampaat irtoavat melkein itsestään siinä tärinässä. Pysäkillä autot pysähtyvät näemmä sekunniksi: bussista poistuessa meinasin jäädä ovien väliin, kun en voinut ryminävauhdissa lähteä huojumaan ovelle suuntaan aiemmin. Toisella kertaa kuski sulki ovet ihan nenäni edestä ja kaahasi tiehensä, vaikka olin koputtanut oveen.

Hih, tästä ei nyt tainnut tullakaan paras mainos suosimaan italialaista julkista liikennettä ;D


Näennäisen söpöt Vespat - mutta odotas, kun italialainen hyppää ohjaimiin!
Cute Vespas - but dangerous in Italian hands in the traffic ;)


Toki Roomassa saa kulkea myös hiljaisemmilla paikoilla. Esimerkiksi juutalaiskorttelin kujat ovat romanttisia ja kuvauksellisia. Siellä on myös valikoima kivoja ravintoloita ja pari ehtaa kosher-paikkaa. Ensi kerralla haluan kokeilla kosheria, nyt tämä makukokeilu jäi väliin.


Romanttinen vanha kuja Rooman juutalaiskorttelissa
Romantic old street in Rome´s Jewish district


Kujalla jäin seuraamaan minulle hilpeää tapahtumaa, kun paikallinen mamma kiskoi ostoksia ylös pikkukorilla. Kori takertui seinän rakenteisiin ja mamma joutui riuhtomaan koria aikansa, että sai sen jälleen kulkemaan ylös ikkunalle.


Italialainen mamma kiskoo ostoskoria ylös ikkunalleen
Italian mamma is lifting her grocery bags up in a small basket


Rauhallisia hetkiä saa kokea myös museoissa. Piazza Navonan yläpuolella sijaitseva Palazzo Altemps on aivan mielettömän kaunis paikka, sekä rakennus että sen sisältämät upeat antiikin ajan veistokset ja seinämaalaukset. Kummastelin, kun porukkaa ei ollut enempää paikalla, mutta ei kai suurin osa turisteista sitten viitsi mennä museoon, kun ulkonakin on paljon kiintoisaa nähtävää. Valvojat norkoilivat tyhjänpantteina parven reunoilla.

Mutta tämä kauttaaltaan koristeltu parveke veistoksineen oli jotakin niin kaunista, että ilomielin hiljennyin kokonaistaideteoksen äärelle rauhallisessa ympäristössä.


Palazzo Altemps ja sen upea, kauttaaltaan koristeltu parvi
Decorated, beautiful balcony in Palazzo Altemps


Mutta meillähän ei homma mene aina putkeen ;) ja taas jouduttiin säätämään Mr Bean -meiningillä.

Ehdin jo aikaisemmin palatsiin sisälle, kun Kolli jäi matkan varrella kirjakauppaan. Hän saapui museolle hieman seitsemän jälkeen. Sulkemisaika on 19:45, mutta kurjat olivat sulkeneet ulko-oven! No eipä ihme, kun muutenkin olivat jo lukinneet toisen kerroksen huoneiden ovia sitä mukaa, kun olin siellä kierrellyt. Pikku vinkki, että tarttis lähteä jo?

Kolli soitti minulle ja riensin alas selvittämään asiaa vartijan kanssa, joka päästi oven takana koputelleen onnettoman sisälle eteisaulaan. Mutta jaaha, lippua ei siis ole vielä ostettu herralle elikkä museon puolellehan ei sitten pääse, non possibile, lippukassa on jo kiinni! Kolli oli sinnikäs, sillä hän halusi ehdottomasti käydä lempipalatsissaan. Jätin Kollin, vartijan ja valvojat neuvottelemaan alakertaan.

Olin niin ajatuksissani moisesta ongelmasta, että menin aulan hissillä vahingossa toimistokerroksiin. (Niin no, oma syy, hissi oli tarkoitettu vain työntekijöiden ja liikuntaesteisten käyttöön, mutta kävelystä väsyjä koipia alkoi pahasti laiskottaa.) Kuljin ja ihmettelin mistä pääsen takaisin. Löysin oikeat portaat, ja hipsin sitten turvaköyden alitse museon puolelle. Kuvittelin naama punaisena, kuinka vartijat seurasivat valvontakameran kuvaa kiroillen, mikä ihmeen häirikköpariskunta me oikein ollaan.

Kas kummaa: sillä välin Kollin neuvottelutaktiikka oli tuottanut tulosta. Hän oli jutellut kassalla olleen museon johtajan kanssa ja saanut lopulta ilmaislipun. Italialaisille on ilmeisesti kova paikka, jos joutuvat erottamaan pariskunnan toisistaan, valvoja vielä pahoitteli erikseen asiaa. Pikkuisenko nauratti! Valvojamies aukaisi uudelleen parin jo lukitun huoneen ovet yläkerrassa, jotta Kollikin pääsi tutustumaan.  Eipä siinä vartin aikana paljoa kerennyt, mutta Kolli oli tyytyväinen.


Hääpari Colosseumilla
Wedding couple next to Colosseum


Ylemmässä kuvassa taustalla näkyvän Colosseumin ohella tunnetuimpia kohteita Roomassa on Trevin suihkulähde. Edusta kuhisee väkeä iltaisin, ihmisiä on joka puolelta maailmaa, ja erilaisten kielten sorina tuo hauskan lisänsä suihkulähteen vedensolinaan. Meidän viereen sattui istumaan pariskunta ihan Jyväskylästä asti, heh.

Moni heittää lanttinsa suihkulähteeseen ja lähettää toiveensa matkaan, nuoriso mekastaa ja rakastavaiset syleilevät toisiaan kivisillä penkeillä. Usealla on jätskitötterö kädessä, suihkulähteen vieressä on suosittu jäätelökioski. Paikalla on useita polaroid-kuvaajia, jotka pyytävät rahaa kuvaamisen jälkeen.

Poliisit päivystävät altaan luona yötä päivää - yhtenä iltana laskin kaiken kaikkiaan kahdeksan koppalakkia - ja ovat tarkkoja, jos joku meinaa kiipeillä suihkulähteen rakenteissa tai uittaa varpaitaan vedessä. Ei siis kannata koettaa anitaekbergejä La Dolce Vita -allastanssin merkeissä. Seuraa tiukka pillivaroitus ja käsien huitomista.

Turkoosina kimaltava vesi kohisee elämäniloa ja altaan reunan valot vilkkuvat liplattavien aaltojen alla. Upean veistoskoristelun Ahdin valtakunta herää henkiin ja kutsuu kuohujen keskeltä vastustamattomasti mukaansa. Vesiratsut kuljettavat viestiään eteenpäin ajasta ikuisuuteen yhä uusille sukupolville, ne kuiskaavat, che bella Italia!



Fontana di Trevi


Espanjalaiset portaat ovat niin ikään suosittu kohde. Launtaina paikka suorastaan kuhisi turisteja. Paikka on mielestäni kivempi ilta-aikaan. Kohdevalot korostavat kauniisti portaiden tyylikästä arkkitehtuuria ja piazzan suihkulähde hehkuu turkoosina altaana. Espanjaan viittaava nimi on muuten harhaanjohtava, se on tullut käyttöön tuosta aukion nimestä, Piazza di Spagna. Portaat ovat ennemmin ranskalaiset, koska ne on rakennuttanut ranskalainen diplomaatti varoillaan 1700-luvun alussa.



Espanjalaiset portaat ylhäältä kuvattuna
Spanish Stairs from up


Portaiden alue on iltaisin ruusumyyjien valtakuntaa. Joka nurkalta tyrkytetään kukkaa naisten kätösiin. Mutta se ei ole mikään lahja, sillä kohta tuon "lahjan" antaja kävelee perään anelemaan rahaa.

Tampereella tämä touhu on muistaakseni kielletty, porukka hermostui ihan täysin moiseen kepulikauppaan. Ruusumyynti on mielestäni tosi ok, rehtiä peliä, mutta tuollainen huijaus on vain ikävää. Sellainenhan pilaa kokonaan yhden maailman romanttisimmista eleistä, ruusun ojentamisen toiselle.


Heppa hauskassa pitsimyssyssään espanjalaisten portaiden juurella
Horse with his cute lace hat next to Spanish stairs


Piazza Navona on eläväinen aukio. Se on päiväaikaan täynnä taiteilijoiden teoksia, pantomiimiesiintyjiä ja turisteja. Keskuskohtana toimii iso ja näyttävä suihkulähde vierellään Rooman sinitaivasta kurkottava obeliski. Piazzan kummassakin päässä on pienemmät suihkulähteet. Niiden reunuksilla on kiva istuksia, lepuutella jalkojaan ja seurata torin touhuja. Mutta muista pitää käsilaukusta kiinni! Illemmalla aukiota reunustavien ravintoloiden lamput syttyvät ja hilpeä puheensorina täyttää terassit.



Piazza Navona ja taiteellista menoa
Piazza Navona and art in action



Via della Pace on erityisen pittoreskia aluetta piazza Navonan lähettyvillä. Siellä on vanhoja rakennuksia, kivoja kauppoja ja kahviloita sekä pieni kirkko. Talojen terrakotanpunainen maali on kulahtanut, iltahämyssä seiniä kiipeilevät muratit antavat romanttisen vaikutelman vanhanaikaisten lamppujen maalaillessa keltaisella valollaan ympäristöä.



Lamput syttyvät kahviloiden ja ravintoloiden ylle illan laskeutuessa Roomaan
Lamps are colouring the evening in Rome


Nautimme drinksut baarin terassilla. Caffe della Pace on boheemi ja viihtyisä ja hyvin suosittu alkuillan paikkana. Vastapäinen, tunnelmallinen pizzeria täyttyi ruokailijoista, ja omassakin masussa alkoi nälkä kurnia tuoksujen hipuillessa nenään.



Pizzeria, via Della Pace


Päädyimme pieneen, mutta todella viehättävään ravintolaan La Buca di Ripetta, lähellä piazza del Popoloa, osoite on via Ripetta 36. Palvelu oli erinomaista. Tarjoilijamme sai houkuteltua meidät syömään enemmän mitä oli aikomus, niin makuhermoja kutkuttavasti hän kuvaili annoksia. Eihän sellaista voi herkkusuu vastustaa.

Otin alkupaloiksi paistettuja sieniä persiljalla, pääruuaksi kalaa ja perunahöystöä, jälkkäriksi perinteisen tiramisun. Oi sitä makujen sinfoniaa! Illallinen venyi myöhään, ja pääsimme kömpimään hotellille vasta aamun tunneilla pienen yökävelyn virkistäminä. Viimeinen ilta Roomassa oli täysi.





Rome is a fascinating city. There are so many things to see, places to explore. It´s almost always full of tourists, but Rome is also lots of something else than a sweaty tourist trap. You can explore the lonely narrow streets in Jewish district, taste its´ kosher food, meditate in the middle of the ruins of antiquity, visit beautiful Barocco churches and comtemplate in front of fabulous paintings by Caravaggio, have a peacefull stroll in residential area blooming with flowers or have a drink or two in cosy bars near via Della Pace or piazza Madonna de Monti.

Be like a local and take a bus or underground, tickets you get from tabaccherias, costs only one euro. Let the bus take you somewhere and be surprised of the beautiness you meet everywhere.

Visit gorgeous museums like CapitolinePalazzo Altemps or Galleries Borghese (reservation to Borghese one day before!) to see some of the most wonderful pieces of Italian art.

Good scenery points you´ll find for example from the hills of Aventino where there is the orange park. See also also the two churches and take a stroll in gorgeous, old residential area. The other place could be the café of Capitoline museums and the terrace of the Monument Vittorio Emanuele II (you get there via church in Capitoline).

Eat and drink well like real Italian and taste especially frutti di mare. What a delicious city, mamma mia!


Spaghettia simpukoilla ja persiljalla
Spaghetti with clams and parsley



Be free like a bird to invent your own exploration in the city and experience the Italian lifestyle with Roman wind under your wings.


Neitsyt Maria ja roomalainen pulu ylevissä maisemissa
Virgin Mary and Roman pigeon in divine sceneries



Lokki Rooman katoilta
Seagull posing with the domes of Rome

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...