Aurinkovoidetta nenänpäässä

Tähän väliin on ihan pakko hehkuttaa, kuinka mahtavaa on laiskotella auringossa! Se on kaikkien kunnon kissojen lempilaji ja niin tämäkin katti lähti ulos huomatessaan auringon paistavan siniseltä taivaalta.

• Varusteet: T-paita, avokkaat, aurinkolasit, laptop
• Asenne: mukavan laiska, mutta virkeä
• Kohde: piazza Cavourin puisto
• Tähtihetki: aurinkovoiteen levittäminen nenän päähän

Voiko aurinkovoiteesta todellakin saada kicksit? Kyllä voi! Tökötistä levisi euforinen tuoksu. Tajusin sen muistuttavan kesästä. Kesän tuoksu!

Aurinkovoiteen levittämisessä on selkeästi jotakin terapeuttista. Se ei ole merkitykseltään pelkästään suojaa antava vaan se symboloi lomaa ja lämpöä, valoa ja vapautta.

En muista, koska viimeksi tarvitsin aurinkovoidetta. Kahden vuoden harmaus Bonnissa ja satunnaiset lomat Suomessa eivät täyttäneet meikäläisen aurinkokiintiötä laisinkaan. Nyt elän uutta kuherruskuukautta Italian ja auringon kanssa ja hekumoin yhä lämpenevällä säällä, o sole mio!

Suomalaisen mittarin mukaan täällä on tänään kesä, mutta Italialaisittain näyttää olevan vielä talvi. Ihmeen paksuja kuteita näillä paikallisilla. Hei haloo, ettekö tajua, nyt on lämmin! Toppatakki ja kaulahuivi pois heti paikalla!

Paikallinen mamma toppatakissa ja euringossa +22 astetta
Local mamma waearing winter coat and in the sunshine +22 celcius!

Suomalaiset olisivat jo bikineissä rannalla. Jonossa jäätelökojulla. Lojumassa puistojen nurmikoilla pussikaljan kanssa. Täyteen tupatuilla terasseilla siiderin ääressä. Imemässä jokaisen auringonsäteen itseensä ja nauttien niistä vähäisistä hetkistä, jolloin ei tarvita takkia.

Kuulun juuri tähän ryhmään. Muistan ne monituiset kerrat Tampereella, kun syöksyin ulos heti auringon tullessa esiin pilven takaa. Laskelmoin joskus jopa työajankäytön niin, että pääsin lähtemään aikaisemmin rannalle. Asetuin toivorikkaana Pyynikin rinteeseen kääntämään grillikylkeä vain palatakseni kananlihalla kotiin sisulla sinnitellyn tunnin jälkeen pilvien vyöryttyä onneni eteen.

Tyypilliseen tapaani intouduin nytkin ylen määrin auringosta. Nyt alkoi tuulla ja ohut pilviharso hapuilee taivaalle. No, ehdinhän tässä jo olla vallan mukavasti. Onneksi otin nahkatakin mukaan, kotimatkan varjoisilla kaduilla on viileää.

Tässä tämänkertainen lekottelupaikkani. Kuva piti nappaista nopeasti ennen kuin joku pöllii läppärin.

Minun penkki
My bench in the park

Taidan lähteä nyt takaisin kotiin. Auringon huumaamana jätin tiskikoneen tyhjentämättä ja likaiset astiat pöydälle. Huomaa, etten ole ollut vielä kuin kuukauden Italiassa, kun valo saa minussa aikaan lähes hysteerisen reaktion.

Mietin, ehkä aurinkovoidetta pitäisi alkaa käyttämään myös pimeinä vuodenaikoina? Jospa se toisi kesäisen olotilan, vaikka ulkona rähmisi räntää? Pelkällä tuoksullaan se muistuttaisi auringosta. Täytyypä kokeilla ensi talvena. Halpaa onnellisuusterapiaa!


This day was a lazy day. The sun was shining so brightly that I just needed to get out to the park! It was almost like a summer for a Finn. I was smiling when seeing Italians wearing heavy winter coats and remembering that in Finland people in this warm weather would be running to the beaches wearing bikinis, to the bar terrasses to drink beer and to lie down on the park grass with ice cream to enjoy of the end of the long winter!

I got a real summer feeling when putting sun lotion on my nose, even the smell reminds of the summer! It gave such happy thoughts. Maybe the Finns should wear it a bit during the long winter, as a smelling therapy, bringing the sun into their minds ;)