perjantai 29. kesäkuuta 2012

Juhannus Suomen saaristossa ja luonnon dramatiikkaa



Nyt hypätäänkin pois Italiasta ja katsotaan ihanaa Juhannusta! Palailen Comolle vielä myöhemmin, mutta Suomen saaristossa oli niin kaunista, että olisi rikos olla laittamatta näitä otoksia matkakirjeisiin.

Rakkaan ystäväni miesystävällä on kaunis vanha mökki Tammisaaren liepeillä, pienellä saarella. Sain kutsun muutaman muun heidän kamunsa kanssa viettämään yhteistä Juhannusta. Lähdimme matkaan jo torstaina, mikä osoittautui hyväksi päätökseksi sään puolesta. Tammisaaressa pakkasimme kimssumme ja kamssumme veneeseen ja suuntasimme nokan kohti mökkisaarta.


Kulkukatti veneilee Tammisaaren vesillä
TravelCat on board


Mökki on 1700-luvulta ja kodikas: iso porstua vanhoine huonekaluineen ja leveä pirtti, jossa on takka lämmittämässä kylminä päivinä. Mökissä on sähköt ja vesi, mikä edesauttaa mukavuutta. Ulkohuussi sentään on tuomassa autenttisuutta. Keittiön kokkausnurkka on perin moderni tiskikoneineen, joten isommankin porukan astiat on helppo pestä. Ulkona on puuvaja ja kylmiö sekä ihana vanha vaja aivan veden rajassa:


Ihana vanha aitta vedenrajassa
Pictoresque old cabin on the water level



Sain mitä ylellisimmän majoituksen pienestä ja idyllisestä saunamökistä, joka sijaitsee alueen paraatipaikalla kalliolla, niemen kärjessä. Ikkunasta on ah niin suomalainen ja kaunis näkymä suoraan lahdenpoukamaan. Siitä olisi päässyt portaita pitkin vaikka suoraan uimaan, jos olisin uskaltanut turkkini meressä kastella.


Idyllinen saunamökki
Idyllic sauna-cabin


Isäntämme on mitä parhain kokkaaja, joten saimme nauttia hänen taitojensa tuloksista Juhannuksena. Torstai-iltana menimme kylään naapurihuvilalle ja siellä laitettiin paella-pannu kuumenemaan. Isäntämme taikoi alusta loppuun suvereenilla taidollaan todella herkullisen paellan, jossa oli oikein kunnon merenantimia Helsingin mereneläväpuodista, ei mitään markettien kyhmäisiä pikkukatkiksia, vaan kunnon frutti di mare! Ja tietenkin oikeaa sahramia keltaista väriä antamaan. Voitte kuvitella, että paella teki kauppansa :-P


Herkku-paella
Delicious paella

Ruoka maittoi sen verran mainiosti myös naapurihuvilan isännälle ja emännälle, että luulisi kutsun kuuluvan toistekin verrattomalle kokki-naapurille. Tuossa kuvassa oikealla on punainen pieni pullo eli naapurin isännän anti illalliselle: kotitekoinen puolukkasnapsi! Oli muuten aikamoisen jämäkkää tavaraa, huhhuh! En todellakaan voinut huitaista kertalaakista, kuten miehet tekivät. Juoma on erittäin jalat-alta-vaikutteinen, joten tuollaisia snapseja ei parane ryypiskellä liikaa, jos vesille mielii. Maistui siinä vähän puolukkakin ;)


Violetit ruohosipulit kukkivat raitaisen kallion raoissa
Chive is blooming between the stripy rocks in archipelago



Hyppelin kallioilla ja ihastelin täydellisen suomalaisen kesäillan maisemia, saariston käkkyräisiä mäntyjä, pieniä kalliokukkia ja merta, joka lepäili tyynenä edessäni. Kalliot olivat todellisia luonnon taideteoksia: ne olivat täynnä eri levyisiä ja hieman eri sävyisiä raitoja, aivan kuin joku olisi käynyt maalaamassa ne. Paella-illallisen aikana näimme metsikössä myös peuran. Se oli melko kesy, ei säikkynyt meitä lainkaan, vaan asettui lepäilemään pienen kukkulan laelle.

Siinä kalliolla seisoskellessani joutsenpari tuli aivan likelle vierailemaan. Äiti ohjasi pesuetta karhealla märinällään ja mulkoili minua välillä epäluuloisena. Oli hupaisaa nähdä yksi poikasista äitinsä selässä valkoisten höyhenten suojassa. Siellä se istui tyytyväisenä, kun muut sisarukset joutuivat pulimaan vedessä omin neuvoin. Joutsenperhe suuntasi muualle ja onneksi ehdin nappaamaan tämän hyvin onnistuneen otoksen pesueesta:


Tammisaaren saaristoa ja suloinen joutsenperhe
Tammisaari archipelago and lovely swan family


Myös perjantaina sää suosi todellisella helteellä. Pääsimme grillaamaan ulkona ja oli niin kuuma, että täytyi varoa myös itsensä grillaamista. Illalla jatkoimme naapureiden luokse jälleen ja sieltä veneilimme vielä toisille naapureille. Siellä oli muitakin vieraita, minua ja niin ikään kissoja rakastavaa ystävääni ilahduttivat aivan ihanat kaksi paksuposkista mustaa kissaa! Muut heiluivat ulkona, ja me kaksi paijasimme katteja sisällä, heh. No olimme me sentään muidenkin kanssa ulkona, missä suomalaiseen tapaan hyttyset inisivät sitkeinä korvissa ja silmissä. Offia kului. Viivyimme yöhön asti ja palailimme aamun tunteina naapureidemme huvilalle, jossa meno äityi vielä (hyvin pienellä) pöydällä tanssimiseksi, hahhahhaa! Tosin minä nuupahdin sitten jo ensimmäisenä, ei tämä Katti jaksaa enää yötäpäivää ulkona mouruta...

Juhannusviikonloppu päättyi sateeseen ja vettä tuli kuin Niagarasta. Oli oma sumplimisensa selviytyä avoveneessä takaisin Tammisaareen. Pidin pyyhettä pääni päällä, kun en ollut tietenkään varautunut kunnollisilla sadevermeillä - enkä ollut ajatellut, että venematka kestää jonkin aikaa. Vesi tulee tosi kovaa kasvoille, koska vauhtia on kuitenkin sen verran paljon ja osa matkasta meni melkein merenselällä. Selviydyimme ehjinä Juhannuksesta.

Niin, tai melkein ehjinä... Meikä joutui heti maantaina menemään lääkärin pakeille: olin ihmetellyt Juhannuksen kuluessa, että mikä alaselkääni vaivaa, kun siellä on ollut kauan harmiton rasvapatti, mutta pikkuhiljaa se kävi entistä kipeämmäksi ja alkoi turvota niin, että kohta tuntui koko ajan kipeältä. Lääkärisetä katsoi pattia ja totesi, että minua on pistänyt ampiainen!

Muistelin siinä sitten, että Tammisaaren lossia odotellessa olimme ulkona paistattelemassa päivää ja avoimeen autoon lensi amppari. Ei oltu varmoja löysikö se tiensä ulos, kun astuimme takaisin sisään lossin saapuessa rantaan. Vitsailin vielä, että istun tietty sen päälle. No niinhän siinä sitten kävi... Pisteliäs veijarimme oli osunut juuri rasvapattiin eli siksi en kai ollut tuntenut pistoa enkä tajunnut, että siinä olisi jotain muuta kuin se rasvapatti. Aikamoisen hyvin tähdätty. Heh ja voih! Patti oli tulehtunut ja sain antibiootteja. Rankka Juhannus ;)


Yksi alueen saarista
One of the islands


***


Midsummer, Juhannus, is a big event in Finland and in all Scandinavian countries. In Finland the sun won´t go down during the night, it is the longest day of the year. The more north you are, the higher the sun stays. Almost all the Finns want to go to their summer cottages, summer music festivals or organize something special with their families or friends. Typical Finnish Midsummer night contains grill sausages and heavy drinking and traditional big kokko, Midsummer fire :) So be aware if you happen to be in Finland at that time of the summer! Cities are empty when people travel to countryside for celebration.

My dear friend´s boyfriend has a lovely summer cottage in archipelago, near Tammisaari island. We had a nice group of five people. We came with cars from Helsinki and from Tammisaari we continued trip by a small boat and settled in this cute little island. The place has only eight cottages and there are distances between the neighbours so you can be in your own peace and harmony.

I had a wonderful place to sleep: a little sauna cabin with a view directly to the creek. I could have gone directly to swim to the sea. The main cottage is from the 18th century but has nowadays running water inside and electricity. Toilet is outside as in Finnish traditional cottages, it must be exotic for foreign people ;) Ulkohuussi is a small wooden cabin with a seat and a hole. It is not the most best smelling place in the world, haahaa, but you can listen peaceful voices of the nature like birds singing and wind in the trees. Emptying the toilet is not the most wanted job for people.

We were really lucky with the weather because the sun was shining so warmly that we had to be careful not to get burned. We stayed out all day long and helped our host with some tasks and cooking. We grilled on the terrace and were totally sleepy for the wonderful weather!

We spent time also in neighbour´s big cottage - or it is more like a mansion. Our host cooked the most delicious paella a Finn can cook. In Midsummer night we went all together on boat to the other island to meet other neihgbours and saw some Midsummer fires next to the sea. We continued the party at our neighbours´ place and then I wast the first one to go to sleep. I had good night sleep in my little sauna cabin.

Midsummer ended up a bit dramatically, because it started to rain horribly (it was challenging to travel in a small open boat back to Tammisaari to the car...) AND I had to go to the doctor on Monday morning. Doctor said that a bee had stung me and the place has gotten infected, yay! So I got antibiotics... Finnish nature can be dangerous ;)

Saariston kesäyö
Summer night in Finnish archipelago

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Villa del Balbianello - James Bond -huvila Comolla



Como-järven Villa-matkakirjeiden sarja jatkuu tässä esteettisessä tujauksessa. Nyt seikkailemme Villa del Balbianelloon, tuohon upeaan paikkaan, joka on tuttu paristakin leffasta. Villa sijaitsee Lennon alueella kapean niemen kärjessä ja se on kuin uninäky tässä vastarannalta nappaamassani kuvassa järven sinihämyn pukiessa Villan romanttiseen harsoonsa.


Villa del Balbianello


Villa del Balbianelloon pääsee joko veneellä tai kävellen. Auton joutuu jättämään hyvän matkan päähän, joten muista ottaa kävelykengät matkaan mukaan: polku huvilalle kulkee pitkän metsätaipaleen läpi. Olin reissun alussa ensin ihan että ounou, sillä vettä tuli taivaalta ja kengät litisivät tallustaessa keskellä hikistä viidakkoa. Mutta pian helpotti. Sekä sade että olo.

Villaan johtava portti on suoraan jokaisen Italia-romantikon unelmista, kun visteriaköynnökset kietoutuvat koukeroisen aidan pieliin ja sypressit kutsuvat ylväinä sukeltamaan tämän Sinisateen keskeltä peremmälle. Viimeisiä sadepisaroita tippui kukkien lehviltä ja minä olin valmis selvittämään jälleen yhden italialaisen kauneuden salaisuuden.


Visterioiden kehystämä portti Villa del Balbianelloon
Wisterias decorating the old gate leading to Villa de Balbianello



Huvilan alueella nurmikentät kumpuilevat ja Comon vedenpinta kimaltelee joka puolella, vanhat veistokset ryhdittävät polkujen varsia ja violetit visteriat ilahduttavat silmää järven poukamissa. Alue ei ole suuri - verrattuna vaikka aiemman matkakirjeen Villa Carlottaan. Tunnelma on hienostunut ja ylevä.


Veistoksia polun varrelta
Statues from the garden



Itse Villa vaikuttaa pienikokoiselta, mutta se on silmän hämäystä, sillä rakennus on tehty osittain kallioon ja huonetilat jatkuvat alempana. Opastettu kierros sisätiloihin alkaa päärakennuksen keskeltä ulkoaulasta. Opastus järjestyy myös englanniksi, jos ryhmä on tarpeeksi suuri. Star Wars -elokuvaa on kuvattu täällä. Kohtaus, jossa Natalie Portman esiintyy, on kuvattu juuri tuossa ulkoaulassa, jossa taustalla näkyy ihanainen Como-järvi.



Villa del Balbianellon päärakennus
Main building of Villa del Balbianello



Päärakennuksen portaita ja seiniä koristavat käärmemäisinä kulkevat köynnökset siksi, että käärme on Milanon aatelissuvun vaakunatunnus.


Käärmemäiset koristeköynnökset
Snake-like decorative plants. (Snake is an emblem of Milan´s aristocrats)



Villa del Balbianello on rakennettu vuonna 1787 vanhan fransiskaaniluostarin paikalle kardinaali Angelo Maria Durinille. Rakennuksen tiluksilla on vielä vanhan kappelin tornit, mutta sisätila on nykyään ihan eri tarkoitukseen, josta jäljempänä lisää...

Entisen kappelin tornit
Towers of the old chapel



Ranta-alue on aivan mielettömän kaunis! Kuin maalaus. Tämän kuvan kapea polku johtaa pikkuterassille, josta Como-järvi avautuu autereisena silmien eteen. Mietin, kuinka ihanaa lepokulmauksessa olisikaan lueskella hyvää kirjaa ja nautiskella vaikkapa mansikoita ja lasillinen samppanjaa kesäisen picnicin merkeissä.


Portaat pienelle terassille, joka on alempana ihan järven partaalla
Stairs to a little terrace which is lower and just next to Lake Como




Mainitsin alussa, että tähän Villaan pääsee myös venekyydillä. Pikkusatama on suorastaan suloinen omassa italialaisuudessaan, katsokaa nyt noita karamellipylväitä ja vihreän kasvuston päällystämiä vanhoja portinpieliä!



Villan oma satama
Villa´s little port



Siinä maisemia tähyillessäni paikalle saapui lisää vieraita veneellä ja tunnelma oli toden totta italialainen: veneilijä vihelteli antaumuksella O sole mioa. (Tosin nuottikorva ei ollut ihan Pavarottin luokkaa) Sivumennen mainiten, italialaiset miehet ovat oikeaa viheltelijäporukkaa - iloinen viheltely siivittää työn kuin työn tekoa tai paikasta toiseen siirtymistä tai nätin naisen ihailua ;D

Mutta takaisin huvilaan ja sen historiaan. Sekalaisten vaiheiden jälkeen Villa del Balbianello päätyi vuonna 1974 seikkailija Guido Monzinolle. Mies testamenttasi tilukset Italian valtion säätiölle ja Monzinon kuolemasta lähtien, vuodesta 1988, museoitua Villaa on päässyt ihailemaan sisältä kuka tahansa kävijä. Monzino uudisti huvilan tyystin eikä halunnut säilyttää paljoakaan vanhaa ja alkuperäistä. Taidehistorian ystävää sellainen suorastaan hirvitti, mutta eivät nuo sisätilat onneksi ihan pilattuja olleet. Niin, paitsi kappeli. Sen sisätila on nykyisin Villan keittiö! Voiko järkyttävämpää ratkaisua olla. Olisi nyt edes joku hieno ruokasali. Mutta että keittiö... Kyllä siinä kääntyvät fransiskaanit leposijoillaan ja tämän Katin estetiikan taju nitkahtaa paikoiltaan.

Opastuskierros alkoi ylhäältä kirjastohuoneesta. Kuvassa näkyvän nojatuolin takana vasen seinäpieli sisältää yhden Villan salaovista. Opas avasi oven ja kätkössä piilottelevat portaat, joita pitkin pääsee alempiin huoneisiin. Salakäytävä on rakennettu ilmeisesti kardinaalin turvaksi, jotta hän pääsee omaan satamaan ja sieltä karkuun mahdollisen hyökkäyksen kohdatessa.


Villan kirjastohuone. Salaovi nojatuolin takana. Käytävä kulkee alaspäin eri tilojen kautta aina pikkusatamaan asti.
Villa´s library. Secret door behind the chair. Secret corridor was built to secure cardinal and it led down to Villa´s small port.



Alemman kerroksen oleskeluhuoneessa oli loistokkuutta ja kimallusta kerrakseen:


Rokokoo-henkistä upeutta Villan sisätiloista
Rococo style room inside Villa del Balbianello


Eteenpäin kulkiessa saimme jatkoa jännittävälle salakäytävälle: se kulkee yhden huvilan vierashuoneen kautta. Tuon huoneen katossa on salaluukku ja siinä vedettävät portaat. Huoneen seinästä avautuva uusi salaovi on naamioitu lukituksi komeron oveksi ja sieltä matka jatkuu yhä alemmaksi. Mietin, kuinka sydärin aiheuttava ylläri olisikaan yövieraille, jos kesken makeiden unien kattoluukku aukeaisi, portaat laskeutuisivat ja joku hiippailisi huoneeseen, hui! Kardinaalin aikana 1700-luvulla vieraat eivät todellakaan tienneet tästä salakäytävästä.


Kardinaalin salakäytävä
Cardinal´s secret corridor in Villa del Balbianello


Guido Monzino oli aikamoisen erikoislaatuinen tapaus. Hän myi menestyneen yrityksensä ja kulutti loppuelämänsä upean Villansa remontoimiseen, seikkailuun ja museoesineiden hankintaan. Vuonna 1973 hän johti Italian ensimmäistä kiipeilijäryhmää Mount Everestille (vaikka ei itse ihan huippua saavuttanutkaan pahan paleltumisensa vuoksi). Huomionarvoista on, että Villa del Balbianello oli Monzinon ns. kesämökki! Hän asui varsinaisesti Milanossa. Huvilassa on hieno kokoelma arvokkaita artefakteja ja veistoksia eri mantereiden vanhoista kulttuureista. Yläkerroksessa on nähtävillä myös Monsizon Pohjoisnavan retkeen käyttämä reki ja varusteet sekä iso kokoelma inuiittien tekemiä luuveistoksia. Monzino ei mennyt koskaan naimisiin, mutta äiti oli tälle(kin) italialaiselle miehelle tärkein: Villan upein ja isoin vierashuone oli mammaa varten.

Seikkailijasta ja jännitysmomentista toiseen: huvilalla on kuvattu toistakin tunnettua leffaa, nimittäin James Bond Casino Royalea. Kohtauksessa agentti 007 on toipilaana Villan takapihalla suuren pyöreälatvaisen puun alla. Tallustelin tuossa puun alla ja kuikuilin järvellekin, mutta valitettavasti en nähnyt Daniel Graigia missään...


Villan upea pallomallinen puu, jonka muotoonleikkaaminen on muuten iso operaatio: puutarhurit kiipeävät puuhun,
puskevat ulos latvasta ja leikkaavat ympäriltään pintaa sileäksi ja siirtyvät sitten eri kohtaan.
Gorgeous big tree. Its trimming is an operation: gardeners have to climb up to the top and
cut leaves around them and then move to the other point: dangerous!



Matkan jälkeen piti ihan katsoa uudestaan Casino Royale ja tuo kohtaus, jossa on mukana sekä jännitystä että romantiikkaa. Tällaisen pätkän löysin netistä muistin virkistämiseksi:






Tänne kurkkaamalla saa lisäinfoa tuosta ihanaisesta Villasta. (Tuo on hääjärjestelysivu, mutta siellä on mm. hienoja kuvia paikasta.)

Näihin luksustunnelmiin, jatkamme Comolle vielä ensi kirjeessä :)






***

Villa del Balbianello in area of Lenno in Lake Como used to be a mansion of cardinal Angelo Maria Durini in the late 18th century. You can reach this Villa with a boat or leaving your car further and walking along the long path.

After different owners it ended up to adventurer Guido Monzino who renovated this Villa to his own taste, collected wonderful old artefacts and objects from different parts of the world from his journeys and from auctions with the help of antiquity professonals. He left Villa to Italian state so now this place is a museum. Guided tour is organized also in english (if there are enough people), I highly recommend this very interesting tour!

Garden around the Villa is not big but very beautiful with wisterias, old statues, lovely little port, tall cypresses and of course: the marvelous Lake Como everywhere around. Italian romantics as its´ best. They have filmed here some scenes for Star Wars and James Bond - no wonder, this place is like from a movie: unreal in its´ beautiness and peaceful sceneries. Like the time has stopped or taken you to a lovely dream.



maanantai 11. kesäkuuta 2012

Villa Carlotta Comolla - vanhanajan romantiikkaa kukkameren keskellä


Seuraavissa matkakirjeissä ihastellaan Como-järven kauneimpia Villoja. Maisemat ovat henkeäsalpaavan kauniita ja mikä sopisikaan parhaiten romantiikkaa huokuvaan tunnelmaan kuin historiallinen Villa kukkapuutarhoineen! Ihkaensimmäiseksi tassuttelemme Villa Carlottaan, vanhanajan nostalgiaa kuiskivaan villaan. Villa sijaitsee Tremezzossa, aivan Como-järven rannalla. Kannattaa valita hyvät popot, sillä kävelyä piisaa.


Villa Carlotta, Tremezzo

Näkymä Como-järvelle Villa Carlottan parvekkeelta
View to lake-Como from Villa Carlotta´s balcony



Villa Carlotta on rakennettu 1700-luvun lopulla milanolaisen markiisi Giorgio Clericin toimesta. Vuonna 1801 poliitikko, bisnesmies ja taidemesenaatti Gian-Battista Sommarivan aikana palatsi sai loistokkuutensa ja veistoskokoelmansa. Vuonna 1843 Sommariva möi Villan Prinsessa Naussaun Mariannelle, joka puolestaan antoi paikan häälahjaksi tyttärelleen, prinsessa Carlottalle. Aito prinsessapalatsi siis! Carlottan aviomies, Saxen-Meiningenin Georg II oli erityisen intohimoinen kasvitieteen harrastaja ja se oli hänen aikanaan, kun Villa Carlotta nousi lumoavaan kukoistukseensa ja puutarhaa laajennettiin sellaiseksi kuin se tunnetaan tänä päivänä.

Villa Carlottaan kannattaa ehdottomasti tulla toukokuun alussa - jolloin nämäkin kuvat on otettu. Silloin nimittäin paikka on yhtä kukkamerta! Tällä Villa-visiitillä kaikista mielenkiintoisinta onkin upea puutarha, jollaista ainakaan meikä-Katti ei ole koskaan eläissään nähnyt: rhododendron-pensaat muostavat kuin kukkaisen labyrintin. En tiennyt etukäteen minkälaiseen paikkaan olemme menossa, joten voitte kuvitella äimistykseni, kun löysin itseni kukkien keskeltä. Visiitti on kuin sukellus punaisina, vaaleanpunaisina, valkoisina ja persikanvärisinä hehkuviin rhododendroneihin! Teki mieli ihan hypätä kukkien keskelle :)


Rhododendron-pensaita Villa Carlottan kasvitieteellisessä puutarhassa
Rhododendron flowers in Villa Carlotta´s amazing botanical garden


Kulkukatti Villa Carlottan kukka"labyrintissä"
TravelCat in Villa Carlotta´s flower "labyrinth"


Como-järvelle päin avautui mitä unelmaisin näkymä: vaaaleanpunainen kukkameri, sinisenä välkkyvä järvi, autereisen usvan hellimät vuoret ja vanhan ajan italialainen tunnelma, que bella!


Näkymä Villa Carlottan puutarhasta Como-järvelle
View from Villa Carlotta´s garden to lake-Como





Kukka"labyrintistä" löytyi myös tunnelmallinen pakopaikka. Hieman piilossa oleva piskuinen huvimaja tarjoaa lepoa estetiikannälkäiselle sielulle ja väsyneille koiville. Täällä voi melkein kuvitella, kuinka entisajan hienot aatelis-ladyt ovat käyskennelleet pitkin pensaskäytäviä kahisevissa hameissaan ja istuutuneet päivänvarjoineen tähän ihastelemaan järveä ja vaihtamaan juoruja hovin tuoreimmista tapahtumista ja kurkkimaan uteliaina alhaalla näkyvälle rantabulevardille, kuka mahtaa olla päiväkävelyllä kenenkin kanssa.







Piipahdetaan tässä välissä sisälle Villaan. Se on simppelillä tavalla kaunis, mutta ei mitenkään erikoinen, aika pienimuotoinen. Suurin osa huoneista on jätetty sisustamatta, mikä on suuri sääli. Panostamalla enemmän sisustukseen tästä Villasta saisi vielä upeamman elämyksen. Yläkerran huoneet on sisustettu vanhanaikaisesti, kuten vaikkapa tämä romanttinen makuukamari, jossa on aristokraattisen neidin kelvannut katsella vaaleanpunaisia unia:


Ladyn huone Villa Carlottassa
Lady´s room in Villa Carlotta


Alakerran sykäyttävin anti on Canovan oppilaan tekemä kopio mestarinsa veistoksesta Amor ja Psyyke. Tämä veistos on yksi suosikkejani, se on vaan niin linjakkaan kaunis ja aistillisen herkkä. Vartalot ja käsien asennot muodostavat sulavan rytmin, joka toistaa rakkauden sanomaa mitä kauneimmalla tavalla siipien kurkottaessa kohti taivaita.


Amor ja Psyyke - Amor and Psyche



Ennen kuin jatkamme matkaa muihin maisemiin, katsokaamme vielä Villan edustan hieno sitruskäytävä. Ennen vanhaan appelsiinipuutarhat, ranskalaiselta nimeltään orangeriet, olivat suuressa suosiossa Etelä- ja Keski-Euroopan hoveissa ja aatelisten kartanoissa. Villa Carlottassakin on panostettu pitkään käytävään, jota kulkiessa saa herkullisen matkan maailman eri sitrushedelmien pariin. Ympärillä killuu meheviä sitruunoita, appelsiineja, mandariineja, klementiinejä ja jättimäisiä greippejä. Arvatkaa vaan tekikö mieli nappaista yksi mukaan evääksi ;)


Meheviä appelsiineja
Delicious oranges

Keltaisia sitruunoita Villa Carlottan orangeriessa
Yellow lemons in Villa Carlotta´s orangerie



Tämän linkin takaa voitte kurkistella lisää informaatiota Villa Carlottan kotisivuilta. Suosittelen todellakin tätä ihanaista villaa, jos suuntaatte Comolle!



Villa Carlottan portaat ja romanttisia rönsyjä
Villa Carlotta´s stairs and romantic sceneries



***

Lake-Como is charming, relaxing place for a vacation. You should rent a car and drive around the lakeside since the distances are not long and you will get the best out of this beautiful place. The best time to have a trip here is surely beginning of May.

One of the most loveliest gardens I have ever visited is here, in Tremezzo. Villa Carlotta from 18th century has a big botanical garden which is full of rhododendrons in the beginning of May. The garden is like a colourful flower labyrinth! Remember to take your camera with, flowers and the view is unbelievably beautiful.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...