maanantai 31. lokakuuta 2011

Kupolikiipeilyä Vatikaanissa

Viime kirjeessä kerroin visiitistä Pietarinkirkkoon. Nyt kiivetään ylös kirkon kupoliin!

Kupoliin pääsee jonottamalla ensin normaalitapaan Pietarinkirkkoon. Kirkon oikealla puolella on oma pienempi jono, mistä pääsee lippukassalle ja sieltä hissille. Hissi kannattaa todella ottaa, hinnan ero ei ole kuin kaksi euroa ja koko matkan kävely olisi ihan kamalaa (huomaat myöhemmin miksi...). Kupolivierailu hissimatkalla maksaa seitsemän euroa.

Ylhäältä kupolin parvelta havaitsee hyvin, kuinka suuresta kirkosta on kysymys. Alhaalla olevat ihmiset ovat kuin pieniä muurahaisia. Tässä tiirailen alttarin tapahtumia suojaverkon läpi.


Pietarinkirkon kupolin parvella
St Peter´s Basilica´s balcony


Minulla kävi tuuri, alhaalla oli juuri alkamassa jumalanpalvelus. Italiankielinen liturgia ja kaunis musiikki kaikuivat kiehtovasti tuossa avarassa tilassa, kun kirkonmiehet asettuivat paikoilleen alttarin ympärille. Oma haasteensa oli ottaa kuvia mokoman kanaverkon läpi. Olin ottanut Vatikaanireissulle lainaksi Kollin kameran ja sillä saa onneksi mainioita zoomauksia.


Kirkonmiehet asettuvat paikoilleen jumalanpalvelukseen
Church-men coming to the altar in Vatican´s St Peter´s Basilica


Yksi venäläinen neitokainen herätti kauhunsekaista hupia: tytsy oli valinnut Vatikaanireissulle, hmm, ei-nyt-ihan-kätevimmät kengät...


Varoittava esimerkki: älä laita tällaisia kenkiä Pietarinkirkon kupolireissulle ;D
Warning example: don´t put these kind of shoes to visit St Peter´s Basilica´s cupola ;D


Ymmärrätte kyllä pian tämän järkyttymisen syyn, kunhan pääsette mukanani kohti kupolin huippua ja pidätte mielessä nuo killerikorkkarit... Olen käynyt kupolissa kerran aiemmin ja se urheilusuoritus säilyy muistissa vallan mainiosti!

Kupolin parvea kiertää kaunis mosaiikkikoristelu. Sitä on kiintoisaa tarkastella läheltä, mutta pelkään joidenkin turistien mielenkiinnon koituvan vielä mosaiikkien kohtaloksi. Nimittäin yllättävän moni lääppi niitä käsillään. Kiehtoviahan ne toki ovat, mutta järki hoi: jos tuhannet ihmiset käyvät hiplaamassa mosaiikkia vuosittain, taideteos vaurioituu!


Ei saa hiplata enkeleitä!
Don´t touch the angels!

Kattoterassilta avautuu hieno näkymä. Kirkon reunaa koristavat veistokset tervehtivät Vatikaania majesteetillisen arvokkaasti:


Jylhät veistokset Pietarinkirkon katolla
Majestetic statues on the roof-top of St Peter´s Basilica




Sitten oli aika ryhtyä päivän todelliseen koetukseen eli kupolin valloitukseen! Tuonne ihan ylös olisi siis mentävä. Ei näytä hirmuhurjalta tässä, kun mittasuhteet huijaavat, mutta odottakaapas...


Määränpää kohoaa edessä: kupolin huippu
End of the visit is up there: cupola´s top



Nyt ei pääse hissillä enää ylemmäksi, vaan huipulle pitää selviytyä apostolin kyydillä. En suosittele urakkaa vähääkään jalkavaivaisille, huonokuntoisille, ahtaanpaikankammoisille tai todella isokokoisille: kapuaminen on kova työ jo normikuntoiselle turistille ja käytävät ovat paikoitellen klaustrofobisen ahtaita.

En hoksannut tullessa, että vettä voi ostaa tuossa kuvassa oikealla olevasta baarista. Siellä ei myydä pulloja, vesi pitää juoda lasista paikan päällä. Suosittelen tähän väliin virkistyksen hakemista.

Mutta nyt lähdetään kiipeämään!

Alla tuo oikeanpuoleinen kuva ei ole muuten vinossa, vaan käytävä on todella noin kallellaan. Matkalaisen pitää kulkea itse vinossa. Portaissa ei pääse oikein ohittelemaan, mutta joissakin kohdin reitin varrella on ikkuna-aukkoja, jonne väsähtäneimmät voivat pysähtyä hetkeksi lepäämään ja päästää nopeammat ohitse.


Pietarinkirkon kupolin ylöspäin vievät portaat
St Peter´s Basilica´s stairs going up

Vaikka tällöin oli jo syyskuun puoliväli, sää oli vielä järjettömän kuuma! Sisällä kupolissa asteita oli varmaan kolmekymmentä. Voitte siis kuvitella sen puhinan ja hikikarpaloiden määrän, joita näissä tunneleissa vuodatettiin. Ja tosiaan, kaikki vesipullot on jätetty jo aikapäiviä sitten kirkon edustan turvatarkastukseen.

Portaat eivät tunnu loppuvan koskaan. Kuvassa vasemmalla olevissa portaissa sai nostella koipia tosissaan ja viimeisin suoritus lähestyi jo keskiajan eksotiikkaa: kapeaakin kapeammat kierreportaat ja tukena ylhäältä roikkuva köysi, heh heh!


Hitaasti kohti kupolin huippua...
Slowly reaching the top of the cupola...


Jos sinulla on mahdollisuus lähteä tälle porrasmaratonille, palkinto on vaivan arvoinen: ylhäältä avautuu mitä huikein maisema yli Pietarinkirkon aukion ja Rooman.


Upea maisema Vatikaanin ja Rooman yli
Gorgeous scenery over Vatican and Rome

Rooman keskustaa zoomattuna
Rome city center

Toiselta puolelta näkee Vatikaanin puutarhoihin. Sinne järjestetään organisoituja kierroksia ryhmille (varaus hyvissä ajoin etukäteen!). Vatikaanin hallintopalatsi on hulppea rakennus:


Vatikaanin hallintopalatsi
Palace of governorate of Vatican


Niin ja se venäläinen tytsy niissä korkkareissaan muuten selviytyi hengissä huipulle asti, hoh. Ihmettelen vaan, missä kunnossa neidin jalkaterät mahtoivat olla päivän päätyttyä... Respektit hänelle.

Tässä sitä ollaan Vatikaanin huipulla, jee!


Kulkukatti, Vatikaanin väsynyt mutta onnellinen valloittaja
TravelCat, the tired but happy conqueror of Vatican


Cupola of St Peter´s Basilica in Vatican is really worthwile of seeing. The queue goes along the right side of the entrance to the church. Take the lift, visit with that is only seven euros. And believe me, you will have lots of walking ahead even with the lift trip!

Seeing the altar area from the balcony is beautiful experience. I was lucky to witness the beginning of the liturgy: there was lovely music and church-men walked slowly to their places arount the altar.

In the balcony the wall is full of great mosaics. But I got worried because many tourists were touching them...

Outside on the roof-top there is a bar: since you have left all the liquids behind you to the security check, I recommend to buy a glass of water here (they don´t sell bottles) because climbing up to the top of the cupola is a tough job! The stairs just won´t end... Temperature can be very high inside (mid-September it was close to 30 c, my guess) and the staircase is really narrow and uncomfortable.

But when you finally get to the top of the cupola, you will find the most amazing scenery over Vatican and Rome! The breeze eases the tiredness and you are just overwhelmed with this beautiful city-view you have in front of you.

10 kommenttia:

Ciacy kirjoitti...

Olipas tosiaan ahtaat rappuset, mutta hieno palkinto siellà ylhààllà kyllà odotti :D

cooksappe kirjoitti...

:OO

Kulkukatti kirjoitti...

Ciacy, portaissa oli kirjaimellisesti tiivis tunnelma! Takanani manasi varmaan muutama tyyppi, kun otin noita kuvia. Esitin toki vienot pahoitteluni.

Cooksappe, :)

Sari (saristitching) kirjoitti...

Hui nuo korot :) Minä jouduin aikanaan palaamaan takaisin, kun iski ahtaanpaikan kammo (siellä oli niin hapetonta, että tuntui ettei saa henkeä, silloin oli myös syyskuu ja ulkona yli 30 astetta). Hankalaahan siellä oli väärään suuntaan tulla, mutta onneksi en ollut päässyt vielä kovin ylös.

Kulkukatti kirjoitti...

Sari, en tosiaan tajua, miten se tyttö pääsi ylös asti niillä koroilla! Tai ehkä se huijasi ja kulki osan matkaa paljain jaloin, heh...

Ymmärrän vallan hyvin, jos on vähääkään ahtaanpaikankammoa eikä kykene sinne tunneliin. On se vaan tosi ahdistava paikka etenkin kuumalla.

-SL kirjoitti...

aika paljon kiivettävää kyllä! hienot kengät mutta ei tosiaan nähtävyyksille suunnitellut.. Bonifaciossa piti kanssa kiivetä isot portaat ylös vuorella olevaan kaupunkiin, onneksi olen tottunut rappusiin kun asun kolmannessa kerroksessa muutenkin

-SL kirjoitti...

varmaan se tyttö sitten koko loppuillan kärsi jalkakivuista, kokemusta on siksi liikun vaan esim. lättäsandaaleilla nähtävyyksille

Kulkukatti kirjoitti...

-SL, en ole käynyt Bonifaciossa, kuulostaa hienolta. Vuorilla sijaitsevat kylät, kirkot ja linnat ovat mahdottoman kauniita.

Korkkariurheilu voi äityä vaaralliseksi koiville. Pitäydyn myös suosiolla mukavissa kengissä nähtävyyksiä katsellessa. Vatikaanissa länttäsin kävelylenkkareilla ja silti jalkoja pakotti illalla.

Simpukka kirjoitti...

Jalkoja jomottaa ja henkeä ahdistaa jo pelkän lukemisen perusteella. Olipa mielenkiintoista luettavaa, kiitos siitä. Ja nyt lasillinen vettä :)

Kulkukatti kirjoitti...

Heh, kiitos Simpukka!

Kupolikiipeäminen voi olla tosiaan dramaattista ;) Oloni oli kuin Saharan erämaasta keitaan löytäneellä, kun alas tullessa raahauduin siihen baariin ja sain kylmää vettä eteeni.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...