Kevät on Torinon alueella jo pitkällä näin suomalaisittain. Lämpötila on kiivennyt jopa +22 asteeseen, nyt ollaan jäähdytelty +15 asteessa viikonlopun sateen jälkeen.
Meidän ratsastusreissulla paistoi aurinko auliisti, ja luonto hengitti kevättä vireän vihreänä. Tallin läheiset kukkulat kantoivat kukkivia jasmiinipuita ja aluskasvillisuutta iloisesti värittäviä sinivuokkoja, kevätesikkoja ja tulenpunaisia villitulppaaneja. Kaunista! Tallin viereisen itkupajun lehtinuput pinnistelivät jo herkänvihreinä kohti valoa ja ponit laiskottelivat mukavasti valkoisten kukkien tuoksuessa ilmassa.
 |
| Kukkiva kevät ja valkoiset ponit laitumella Blooming spring and white little ponies on the field |
Tässä on uljas ratsuni, joka on jostakin syystä saanut ruotsalaisen nimen: Sten. Ehkä syynä kovin skandinaavinen look, heh.
 |
| Liinakkoharjainen Sten tallissaan Sten in his stable |
 |
| Sten porkkanoita vailla Sten looking for carrots |
Sten tykästyi minuun heti, kunhan olin syöttänyt ensin muhkean porkkanan sen rouskuttavaan suuhun. Sitten paijattiin ja harjattiin hyvin ennen satulointia ja heponen oli ihan kuin vanhoja kamuja kanssani. Talutin kiltin Stenin maneesiin ystäväni tuodessa Diamante-heppansa mukanaan. Diamantesta olenkin kertonut jo aiemmin tässä kirjeessä.
 |
| Maneesi Riding ring |
Saimme oikean vip-tunnin, koska muita ratsastajia ei ollut kuin minä ja ystäväni. Opettajanamme toimi italialainen Bea, joka onkin aikamoinen tuttavuus. Hän on ammatiltaan hevosakrobaatti ja kiertänyt viime vuosina ympäri Ranskaa sirkuksen mukana. Ohoppas!
Selvisimme tunnin ohjeista englannin, ranskan ja suomen solkotuksella. Välillä oli vaikeaa ja samalla hauskaa, kun eihän minulla ole englanniksikaan tietoa mistään ratsastussanastosta, - esimerkiksi mitkä ovat suitset, voi kiesus.
Bea järkkäsi meille temppuradan, mutta hevosakrobatiaan meidän ei silti tarvinnut ryhtyä, hahhaa! Pujottelimme keppien välistä ja siirsimme niiden kärjistä olevia tölkkejä tyhjiin kepinpäihin ja kumarruimme alas selästä siirtämään käännöksen kohdalla olevan tynnyrin päällä jököttävän pullon toisen tynnyrin päälle. Siinä sitä oli meikäläisen taidoille jo ihan tarpeeksi akrobatiaa varsinkin, kun samalla piti yrittää pitää ohjaksia vain toisella kädellä ja säilyttää hevosen suunta kurissa lähinnä koipien painon ohjauksella...
Tunti meni tosi kivasti ja tuli kunnolla myös ravattua. Sten vaan heittäytyi ihan laiskaksi tunnin loppupuolella eikä suostunut millään nostamaan minulle laukkaa, mutta totteli viimein Beaa, kun tämä kirjaimellisesti hyppäsi Stenin selkään ja ravautti vauhdilla eteenpäin ilman jalustimia vapain jaloin. Just. Noinhan sitä minäkin pyyhältäisin, jos osaisin... Harmi, kun ei nähty mitään sirkustemppuja.
Kyllä huomaa, ettei ole tullut ratsastettua aikoihin, kun kamala hiki pukkasi pintaan ja olo oli ihan naatti jälkeenpäin. Sitä jotenkin jännittää keskittyessään ja onhan tuo toki haastavaa ajatella montaa asiaa yhtä aikaa ja samalla pysytellä tyylikkäästi ratsun selässä, hih.
Veimme lopuksi Diamanten ulos niitylle ja kannoimme sille heinää. Tulimme siihen tulokseen, että vaikka nuo tallin hepat joutuvatkin välillä ratsastushommiin, niin on niillä vaan aika muikeat päivät siellä aurinkoisilla rinteillä. Mikäpäs siinä on natustellessa heinää, jota kiltit orjat (=me) kannamme selkä vääränä ylös mutaista rinnettä.
Tässä hassunpulskeat ponit nauttimassa kevään lämmöstä. Taustalla ylhäällä näkyy ystäväni heppa Diamante rouskuttamassa sille juuri kantamiamme heiniä:
 |
| Pikkuponit ja aurinkoinen kevätsää Little ponies in sunny spring weather |
Moikkasimme lopuksi tallin uusinta elikkoa, muulia! Sepä oli veikeä tuttavuus ja ihana tietenkin jo pelkästään siksi, että on puoliksi aasi. Muuli napitti meitä ruskeilla silmillään ja otti tarjotun heinätupon mieluusti pureskeltavakseen. Tallin opettajat olivat kertoneet ystävälleni hymy huulessa, että muuli on ihan tohkeana tunnilla: se ottaa tehtävänsä vakavasti ja tottelee reippaasti ohjeita lasten ratsastuksessa ja mennä viipottaa tärkeänä ponien keskellä. Hih!
 |
| Söpö muuli Cute mule |
Jätimme kukkivat kukkulat, hellyttävät elikot ja ajoimme alas kohti Torinoa. Matkan varrella ostimme bistrosta täytetyt sämpylät ja menimme läheiseen puistoon mutustamaan eväitä auringonpaisteisille penkeille. Oli hyvä päivä!
***
Couple of days ago I went to the stables with my Finnish friend. She wanted to offer me a riding lesson for my late birthday present. Spring is already here and we enjoyed of beautiful sceneris, blooming trees, tiny bright green leaves pushing towards the sun and all the new flowers on the road-side.
The woman who teached us for this lesson is a horse acrobat - what a profession! She has travelled a lot in France with circus. Well, we didn´t need to to do any acrobatics. I did my best and the lesson went quite well - after all I rode last time a year ago and before that... don´t even remember. We were not too much lost in translation but solved the problems with english, french and finnish, haahaa!
There is a new animal in the stables: mule. Teachers have told to my friend that this mule is so funny during the lessons because it takes its´ task very seriously when kids are riding. Mule looks so important when it can go along with the ponies in riding ring. Cute!
We left the charming animals and drove to Turin. On the way we bought sandwiches from a bistro and ate them in the park in sunlight. That was a great day :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti