Tässä olisi parin päivän illallisideat samaan syssyyn.
Ensimmäisessä kokkauksessa päästin itseni helpolla. Tein illalliseksi tattiparmesanpastaa lisukkeilla. Täältä saa kaupasta kaikenlaisia, herkullisia valmispastoja. Joko ihan tavallista nauhapastaa tai mitä erilaisimmilla täytteillä. Niistä saa nopsasti aterian, jos alkaa laiskottaa eikä jaksa kokkailla mitään pitkäkestoista. Tosin lisukkeita pitää olla, ettei ateria käy ihan tylsäksi.
Alkuruuaksi rullailin somat ruusukkeet kylmäsavulohiviipaleista. (Taiteellisuus korvaa pääruuan epäoriginellisuuden, he hee.) Asettelin niiden ympärille lohkotut kananmunanpalat. Päälle puristin sitruunaa aimo annoksen ja koristelin komeuden tillillä ja mustapippurilla. Oheen grissinejä eli ohuita leipätikkusia. Helppoa ja hyvää!
Lohiruusukkeet ja kananmunanlohkot Salmon roses and eggs with lemon, black pepper and dill |
Tällä kertaa lisäsin valmispastan päälle pari rohausta mustapippuria ja tuoretta basilikasilppua. Tuore basilika on muuten ehdoton keittiön kunkku: sillä ja valkosipulilla saa ruuasta kuin ruuasta herkullisen! Minusta on tullut kait immuuni valkosipulille, käytän sitä niin paljon, etten edes huomaa haisevani. Mutta onneksi ranskalainen Kollini tykkää myös valkosipulista – muuten olisi ongelmia parisuhteessa totta tosiaan!
Lisukkeeksi tein andiivisalaatin luumutomaateilla. Tutustuin vasta ranskalaisen anoppini kautta andiiveihin. Aiemmin en ollut niistä kuullutkaan. Andiiveja valmistetaan myös keittämällä. Anoppi lisää andiivisalaattiin usein saksanpähkinöitä.
Kastike on ihan perusranskalainen kastike, jonka teen aina salaatin kanssa. Eli:
- kunnon loraus kulhoon laadukasta neitsytoliiviöljyä
- pieni loraus punaviinietikkaa
- pari ropausta suolaa
- pari ropausta valkopippuria
- yksi valkosipulin kynsi (tai enemmän/vähemmän oman maun mukaan) pieneksi silputtuna
Valkosipuli soljuisi helpommin kastikkeeseen, jos kynnen murskaisi, mutta silloin se menettää osan vitamiineistaan! Silputtu valkosipuli on terveellisempää kuin murskattu.
Luulen, että ranskalaisten hoikkuuden syy on punaviinietikka. Luin kerran jostain, että se vie näläntunnetta. Ja ranskikset käyttävät punaviinietikkaa tosi paljon ruuanlaitossa. Joskus anopin keittiössä tuntuu että liikaakin ;) Mutta salaatti on tosi herkullinen tällä peruskastikkeella. Ja se on varmaan toinen syy ranskalaisten solakoihin linjoihin: kun salaatti maistuu hyvälle, sitä tulee syötyä enemmän ja muuta popsii vähemmän.
Valmis tattiparmesanpasta ja andiivisalaatti ranskalaisella kastikkeella Ready-made mushroomparmesan-pasta and andive salad with French sauce |
Eilen panostin kokkailuun enemmän ja tein mausteista kanapataa. En katso ikinä mitään ohjeita, vaan heittelen kasaan mitä mieleen sattuu. Tällä kertaa padan lähtökohtana olivat kaupasta koriin löytyneet kana ja punainen paprika.
Kaadoin astiaan riisiä sen verran, että pohja peittyi. Sitten leikkasin paprikan keskikokoisiksi paloiksi. Mukaan heitin kaksi valkosipulin kynttä ohuiksi viipaleiksi leikattuina. Pöngittyäni jääkaappia hoksasin siellä vielä lymyilevät bio-porkkanat. Leikkasin niistä kaksi ohuiksi viipaleiksi ja ei kun pataan. Sitten vielä kuivettunut leivänkäntty pieniksi kuutioiksi ja kanan peti oli valmis. (Olisin laittanut vielä yhden sipulin isoina lohkoina, mutta sipuleita ei enää ollutkaan jääkaapissa, höh.)
Jaahans, Blogger näemmä heittelee taas näitä kuvia mitenpäin sattuu... Mutta tässäpä vielä kuvia.
Kanan peti: riisiä, porkkanaa, leipää, paprikaa, valkosipulia Rice, carrots in thin slices, dry bread, paprika, garlic in thin slices |
Otin kananrintapaloista nahat pois ja leikkailin turhat läskit, ja asettelin rintapalat pedin päälle. Vettä laitoin melkein vuoan täydeltä. Ja vettä saa sitten lisätä tarpeen mukaan, että pata säilyy tarpeeksi muheana eikä kana pääse kuivumaan.
Mausteissa halusin tällä kertaa korostaa paprikan makua ja antaa pikantin itämaisen säväyksen. Laitoin suolan ja mustapippurin ohella pataan seuraavat mausteet: paprikajauhetta, itämaista maustetta, muskottipähkinäjauhetta, salviaa ja kurkumaa.
Kanapata valmiina uuniin Spicy chicken ready for oven. Add water and spices: salt, black pepper, paprika powder, Asian spice, nutmeg, salvia and kurkuma |
Sitten vaan kanapata kypsymään! Komeus sai olla kiertoilmauunissa 160 asteessa 50 minuuttia. Tavallisessa uunissa asteita saa olla vähän enemmän. Lisäsin välillä vettä, ettei kana päässyt kuivumaan. Sitten laitoin folion vuoan päälle ja kana jäi vielä muhimaan noin 20 minuutiksi.
Lisukkeeksi tein perinteisen vihreän salaatin ranskalaisella kastikkeella. Oli makoisa illallinen!
Valmis pikantti kanapata Ready, spicy chicken casserole |
4 kommenttia:
Voih, mitä herkkuja! Ja minä täällä juuri popsin pinaattilettuja:-) Ei varmaan aivan paini samassa luokassa tämän postauksen herkkujen kanssa.
Kyllä ne pinaattiletutkin ovat hyviä! Syön niitä aina silloin tällöin Suomen reissuillani. Lämmitän letut rapeiksi pannulla, ja päälle pitää saada ehdottomasti puolukkahilloa :)
Kulkukatti, pinaattiletut ovat iteasiassa ruokaa, joka on parempaa, mitä sen muistaa olevankaan. Monesti, kun sitä on suunnitteilla päivän menuuksi, ajattelen, että voi ei. Mutta sitten ne onkin ihan hyviä. Sen maun jotenkin aina unohtaa. Toinen samanlainen unohtamisefekti mulle käy hernekeiton kanssa:-)
Mitähän on tapahtunut, kun sun blogipäivitykset eivät enää näy mun hallintapaneelissa siinä kohtaa, mihin yleensä tulee näkyviin viimeisimmät päivitykset blogeista, joita seuraan? No, ei se mitään, käyn aina päivittäin kurkkaamassa, onko jotain uutta ilmestynyt:-) Tykkään kovasti blogistasi!
Ehkä se on se pahanmakuisen ruuan assosiaatio mikä yleensä yhdistetään pinaattilättyihin. Itse tykkään pinaatista, täällä etelämmässä sitä syödään enemmän kuin Suomessa, olen huomannut.
Kappas vaan! Mitähän täällä on sattunut, kun ei päivity. Katsoin Feedburneria ja laitoin blogini osoitteen sinne uudelleen. Tuleekos ne päivitykset nyt perille?
Kiitos, kun huomautit!
Ja onpa ihana kuulla, että viihdyt blogini ääressä! Kiitos paljon :)
Lähetä kommentti