maanantai 18. huhtikuuta 2011

Aamiaispohdintoja vaalituloksesta ja Perussuomalaisten voitosta

Olipahan aikamoinen paukku tuo elisillan vaalitulos. Osasin odottaa Perussuomalaisten nousua, mutta että ihan tuollainen mäjäys.
Onpas muuten hauska kansankieleen tarttunut lyhenne tuo Persut – pitäisikö puolueen nimi vaihtaa Tosisuomalaisiksi englanninkielisen termin mukaan, jolloin sujuvasti syntyvä lyhenne Tosikot olisi ainakin poliittisesti asiallisempi, heh!
Vaalit pyörivät mielessä heti aamutuimaan ja niitä piti ihan pohtia syvällisemmin. Politiikan raskaita mietintöjä keventämään tein mieltä ja vatsaa hellivän aamupalan: virkistävä smoothie päärynästä, porkkanasta, mansikoista, verigreipistä ja appelsiinista + kulho rouskeista mysliä, mustikoita, sitruuna- ja luonnonjogurttia (olen ihan koukussa tähän yhdistelmään) + iso kuppi teetä.
Olen muuten sikäli epäsuomalainen – saatikka italialainen – etten juo kahvia. Capuccino tulee otettua ehkä kerran muutamassa kuukaudessa tosiväsymykseen.
Kulkukatin aamiainen ja Iittalan söpö Satumetsä-setti
My breakfast and Iittala´s beautiful set Fairy Tale Forest


Hankimme Iittalan ihanat aamiaissetit, Satumetsä ja Taika, yhdeltä Haagin reissulta. Iittala ja Marimekko tuntuvat olevan sekä Alankomaissa että Belgiassa kovin suosittuja, liikkeitä löytyy useista kaupungeista ja olen joka kerta ihan tohkeissani törmätessäni suomalaisiin tuotteisiin. Ranskalaista Kollia naurattaa aina, että tulla nyt ensin ulkomaille ja ottaa sitten kuvia suomalaisista esineistä!
Suomalaisia tuotteita komeasti näytillä. Gent, Belgia
Finnish Marimekko products seen in Gent, Belgium


Mutta kylläpä aamu alkaa iloisesti Satumetsän koreakuosisen bambin killitellessä somasti mukin kyljestä:
Iittalan Satumetsä-muki
Fairy Tale Forest mug by Iittala


Mutta nyt näitä poliittisia pohdintoja. Olihan tuo Persujen megavoitto sen verran pysäyttävä tapaus, että ansaitsevat huomionsa täältä ulkomailta asti yhden Kulkukatin kirjeen muodossa.
Huomasin uutisista, että jotkut suomalaisista ovat niin suivaantuneita vaalitulokseen, että melkein jo pakkaavat laukkujaan. No, meillä on täällä Italiassa seksi- ja taloussotkuillaan koheltava Berlusconi, varsinainen politiikan Pelle Hermanni, ja Ranskassa kansan vihat päälleen saanut blingbling-Sarkozy, että ei sitä muillakaan täydellisesti pyyhi :)
Mielestäni on turha märehtiä, että suomalaiset äänestivät väärin. Tulos ei kerro ainoastaan Persu-mielisyydestä, vaan samalla äänestettiin protestina valtapuolueita vastaan. Kyllähän äänestyskäyttäytymisen takana on aina joku tarve, mikä kertoo tästä ajasta ja ihmisten ongelmista, tahdosta ja tavoitteista. Persujen kohdalla näitä taitaa olla seuraavanlaisia:
  • Muutoksen kaipuu. Kaivataan erilaista politiikkaa ja huomiota tavallista tallaajaa lähellä oleviin asioihin.
  • Kyllästyminen vaalirahasotkuun, haluttiin näpäyttää valtapuolueita ylimielisyydestä ja venkoilusta.
  • Ei ymmärretä poliittista kieltä, kaivataan selkeää ilmaisua vaikeista asioista.
  • EU:n kaukaisuus ja epäselvyys. Suomessa on euro ja euroedustajat, mutta epäilen onko Euroopan politiikka ja edustajiemme työ tullut juuri tutummaksi kansalaisille tässä viime vuosien aikana. Mitä ei ymmärretä, sitä arastellaan tai jopa pelätään.
  • Littyen edelliseen: halutaan ajaa ensisijaisesti suomalaisten asioita, koska epäkohtia on jo oman maan sisällä paljon, esimerkkeinä vanhusten hoito, nuorten mielenterveysongelmat ja kasvava köyhyys.
  • Persujen mielipiteet saivat sattumankin myötä paljon palstatilaa ja otollista kytemistä äänestäjän mieleen, kuten viime vuoden vaalirahasotku, talousongelmat Kreikassa ja nyt Portugalissa.
  • Äänestettiin ihmistä, ei puoluetta. Persuilla oli ehdokkaana liuta hyvin erisorttisia ihmisiä. Puolue on hajanainen, sisältä löytyy kaartia vasemmalta laidalta ihan rasismiin asti. Monelle äänestäjälle ehdokkaan persoona on se tärkein tekijä, ei puolue, joiden toimintaa ei seurata eikä ymmärretä tai jakseta edes seurata politiikan puisevuuden vuoksi. Karismaattiset, huomiota herättävät ja samaistuksen kohteeksi sopivat ehdokkaat kutittavat äänestäjän impulsseja äänestyspäätöstä puitaessa.
  • Timo Soini on habitukseltaan jotenkin turvallisen oloinen nallekarhu, sanoma on selkeä ja sutkaukset hauskoja. Ehkä hänestä syntyi monelle äänestäjälle isähahmomainen kuva, sellainen mukava, mutta jämäkkä mies, joka huitaisee isolla kintaallaan vanhojen puolueiden kiemuroinneille ja asettaa asiat ihmisenkokoiseen kontekstiin.
  • Pelko suomalaisuuden jäämisestä jalkoihin muunmaalaisten tullessa kulmille. Erilaisten kulttuurien kasvanut näkyvyys kaupungeissa ja kulttuurien väliset konfliktit ovat tuoneet huomiota maahanmuuttoasioihin.
  • Liittyen edelliseen: suomalaisuutta halutaan ylläpitää ja vaalia. Suomi on historiallisesti ja kulttuurillisesti vielä kovin nuori maa verrattuna moniin muihin valtioihin Euroopassa. Vei pitkän aikaa irrottautua Ruotsin ja Venäjän painolastista, taistella oman kielen puolesta ja tuunata kulttuurista suomalainen. Puhumattakaan traumatisoivista sodista ja itsetuntoa kaivertavasta sijainnista Euroopan periferiassa. Suvivirren sensurointi ynnä muut keskustelut suomalaisuuden ytimestä ovat herättäneet kansallismielisyyttä ei pelkästään vanhemmassa sukupolvessa, vaan myös nuorissa.
  • Persujen linja piti läpi vaalien. Kuten Soini sanoi, naapuriin ei pidä vilkuilla, vaan tehdä vahvasti omaa juttua. Omaan silmään pisti aiemmin nettiä selaillessani Keskustan mainos, jossa Kiviniemi nojaili palkin keskellä, vasemmalla puolella esiteltiin Persujen ajamaa Suomea (= huono valinta) ja oikealla Keskustan (= hyvä valinta). Mielestäni mainos oli ihan tyhmä. Vetoaako suomalaisiin muka ohjailu ja pelottelu? Ennemmin kuin vääntää rautalangasta muiden tekemisiä, pitäisi keskittyä omaan sanomaan ja sen esille tuomiseen positiivisessa hengessä. Negamainonta antaa negatiivisen kuvan myös sen tekijästä.

Vaalien tuloksena ainakin monen mielenkiinto politiikkaa kohtaan nousi. Se on positiivista!
Olin tyytyväinen vaaliraha- ja lahjustemppuilijoiden näpäyttämiseen. Uskon, että framilla olleiden ohella oli muitakin lahjuksia ottaneita, he eivät vain jääneet kiinni. Mutta uuden parlamenttikauden edustajat lienevät tarkempia tekemistensä ja sidostensa suhteen. Vaalitulos kertoi kaikille, ettei tulella kannata leikkiä, siinä palaa näpit.
Silti monet kärähtäneet vielä yrittivät. Pirkanmaan Marja Tiura jatkoi sisukkaasti floppiloppuun asti. Viime vaalien yli 17 000 äänen kuningatar sai nyt vaivaiset 4424 ääntä ja putosi edustajan tuolilta että kopsahti. Taisteluhengestä ainakin pari pointsia, mutta tyylikkäintä olisi ollut jättää paikka jo aiemmin ja ottaa vastuu tekemisistään.
Vaikka pudotus oli mielestäni oikein aiheellinen, herätti tuo itsepäinen ehdokas myös sympatiaa: Tiura ei halunnut millään luopua paikastaan, hän teki valtavasti töitä uskottavuutensa puolesta, mutta päätyi hakkaamaan päätään suomalaiseen honkaan: Tiura joutui vaaliviikkoina mielettömään myllytykseen, isoja mainoslakanoita tuhottiin ja vielä uhkailtiin päälle. Vaikka ehdokas ei olisikaan mieleinen, tuollainen väkivalta menee överiksi eikä ole mitenkään hyväksyttävää!
On muuten huvittavaa, kun Persut ja populismi mielletään yhteen, unohdetaan, että myös vanhojen valtapuolueiden listoilta löytyy aikamoisia populisteja ja mannekiineja, Tiura ei ollut heistä suinkaan vähäisin. Ei ole todellakaan vain huonoa säkää, ettei häntä äänivyöryistä huolimatta koskaan siunattu ministerinsalkulla.
Jännittävää odotella, millainen hallitus saadaan ja keistä tulee ministereitä. Ja kuinkahan Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset sopivat samaan pöytään? Veikkaan, että Persujen honeymoon päättyy viimeistään syksyllä ja takkia joudutaan kääntämään. Kompromisseja tehdään jo ihan kahden ihmisen parisuhteessa saatikka kolmen puolueen sekametelisopassa.
Äänestinkö itse? No en! Ja ottaa kupoliin. Halusin kovasti, mutta äänestäminen olisi mennyt liian hankalaksi täältä käsin. Ehkä joku päivä voi äänestää netissä tai sitten ensi vaaliaikaan hommaan itseni Suomeen.

Here I share my breakfast thoughts about Finland´s elections. True Finns were the winners, they got 34 places more to Parliament! That was really unbelievable in our political history. Yesterday evening with the final results was really like a bomb to many people.
True Finns are rightest party, but not in the same aggressive sence than in many other countries in Europe at the moment. But they have surely strong national opinions: about foreigners coming to Finland just to abuse our system. They are against EU. True Finns want to cherish Finnish culture and care more about Finland´s issues than economical problems for example in Portugal at the moment.
Many Finns are shocked. True Finns´ winning so much is raising worries about Finland´s future. Will we be anymore welcoming and open country for the new cultures and co-operation? Does this mean going back in time? Will Finland be forgotten, small periferie in Europe´s nordic frontier turning only inside and pushing away the others?
I also understand why True Finns got so many votes. There are many reasons. Here are some of my suggestions:
  • EU is still very distant to many ordinary Finns. What you don´t know, it scares you. True Finns are talking about Finland´s issues.
  • True Finns are populist in the sence that they speak with the same language than everyman. Political jargon is normally so boring and dry that it´s easier to listen to somebody who explaines the things simply and talks about the issues close to you. (Although I think every party has its populists, good talkers or pretty mannequins with less good skills as senators.)
  • Last year we had a really big mess in our politics, it was about bribes, some of the big parties´ politicians were shady about donations and connections and had weird business behind the scenes. Police investigated the cases. Many politicians burned themselves in this story and their voters lost faith in them. True Finns became more interesting choice, they have been very loud about the mess and dishonest politicians in big old parties.
  • Also Greece´s and Portugal´s economic situation became just in convinient time for the Finnish elections and votes were raining on True Finn´s lists.
  • Nowadays there are also problems in our own country, we have to take properly care of our old ones, youngsters have mental problems and there is more and more poverty. Many Finns feel that our own problems are in priority.
  • Finns have had also some problems with immigrants and many people think that foreigners should try harder to adapt to our culture and not to invade too much with their culture and religion.
  • Finland is a young country and we have young culture which was developed to what it is only in the beginning on 20th century. We have strong history of being under the others´ control: Sweden and Russia. And it took time to have our own language as an official one. Maybe many Finns feel that we are not yet ready to embrace too much the others, some are afraid that our uniqueness will dissappear again.
  • Many have lost their interest towards the old big parties which are regarded as all the same, not really caring for everyman´s problems, giving too much attention to EU, politicians are dishonest etc.

I don´t believe that True Finns will turn out to be extreme rightest, although some of their members are openly racist which is worrying of course. At least True Finns and its charismatic leader got everybody´s interest back to politics and also more young people gave their votes. There were people voting against big old parties and the others voting against True Finns.

I´m happy we got so many young members to the new parliament and liberal people. Now waiting with interest how our next government will be! True Finns will surely change the political field - they have alrealy done it - but I hope that Finland is not turning too closed. Political and cultural dialogue is important and ability to compromise.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lueskelen aina silloin tällöin netistä Corriere della Seraa ja siellä käytettiin "Persuista" nimeä Veri Finlandesi" :-)

Ihania Mukeja :-)

Kulkukatti kirjoitti...

Heh, Persuille siis vielä toinen uusi nimiehdotus, Verisuomalaiset. Hui, tai ei ehkä sittenkään, kuulostaisi jo aika pelottavalta! Tai sitten käytettäisiin pelkkää lyhennettä Versut. Tai Virsut. Tuohivirsut :-D

Joo, toi Satumetsä-sarja on tosi kaunis. Tekisivätpä vielä uuden samantyylisen, hankkisin heti. Tykkään, kun on erilaisia nättejä kippoja.

Anonyymi kirjoitti...

Erinomainen analyysi Suomen vaalituloksesta!
Vaikka suomalainen politiikka on viela paljon viattomamman (en tieda onko paras sana?) tuntuista, alkaa siinakin uhkaavasti nakya samanlaista pelleilya ja pelkkaa omanedun tavoittelua kuin italian politiikassa. Globalisaatiota tamakin ilmio?!
Kiva blogi sinulla muuten!
T. Lily

Kulkukatti kirjoitti...

Hei Lily, kiitoksia!! Ja mukavaa, kun löysit blogiini.

Suomalainen politikointi on ainakin rauhallisempaa kuin etelän maissa :) Ja onhan tuo Berlusconi sellainen epeli, että vaikea pistää pahemmaksi!

Mutta tosiaan, kuten viime vuoden vaalirahasotkut näyttivät, Suomenkin politiikassa on monenlaista vempulaa asialla, joilta hämärtyy todellisuudentaju oltuaan pitkään edustajanpaikkansa suomassa norsunluutornissa ja nauttimalla sen suomista eduista.

Nöyryyttä toivon kaikille edustajille. Ja eritoten näille hallitusneuvottelijoille puolin ja toisin! Kaikilla on opittavaa toisiltaan.

Persuja ja heidän äänestäjiään halveksumalla ja vähättelemällä (mitä on nyt ilmassa) ei ainakaan luoda siltoja ja yhteisymmärrystä eri ryhmien välille.

Atte Suomalainen kirjoitti...

Voihan nenä. Loistavaa analyysiä huomionarvoisimmista vaaleista Suomessa mies ja naismuistiin. Aluksi: Äänestin Persuja, mutta en Velttoa. Kosto elää; oli lohduttavaa katsella vähinneiden naamojen ilmeitä. Ähäkutti. Saivat Käteinen, Kiviriippa ja Lautakasan porukka tuta, että kyllä kansa tietää, joo.
Nyt sitten vain odottelemaan virheitä. Ei käy katteeksi, ketään.

Kulkukatti kirjoitti...

Atte, ymmärrän hyvin, että kaikista sotkuista johtuen moni kääntyi Perussuomalaisiin näissä vaaleissa.

Mutta samalla äänesi kyllä auttoi nihkeilemäsi Veltonkin eduskuntaan :) Meillä kun on tuo suhteellinen ääntenlaskumalli. Eli jokainen ääni tietylle henkilölle auttaa puoluetta ja ns puolueelle annettu ääni heidän ehdokkaitaan.

Saas nyt nähdä miten hallitusneuvottelut jatkuvat. Veikkaan kyllä, että jos Persut meinaavat hallitukseen, täytyy takkia kääntää joissakin asioissa. Ihan yhtä suoraviivaisella taktiikalla ei voi vastuunkantajana toimia, kun eduskunnassa tarvitaan aina iso ryhmä ja kompromisseja päätöksenteon taakse. Yhden puolueen voimin ei muutoksia tehdä.

Toivottavasti uuden eduskunnan kirjava sakki saa nyt toinen toisiltaan positiivisia inspiraatioita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...