Luonto- ja herkkuhetkiä Alpeilla

Viikonloppu Alpeilla oli rentouttava. Aurinko loisteli siniseltä taivaalta kuin kesällä konsanaan! Meidän piti alun perin käydä katsomassa kiinnostava taidenäyttely Lausannessa Sveitsin puolella, mutta emmehän me halunneet pilata huippuviikonloppua autossa istumalla ja museokävelyllä.

Alppitaloja ja kevätkukkasten peittämä nurmi
Chalets and spring flowers on the grass

Ohjelmaamme kuului laiskottelua, syömistä, lukemista ja reippailua – kunnon kissanpäivät siis. Lämpötila kipusi +23 asteeseen ja kävellessä tuli kunnolla kuuma. Pieniä alppikukkia ja narsisseja oli joka paikassa ja väri-iloa yllin kyllin.

Alppikukkia
Alp-flowers

Pihan koristekukkasia
Flowers in front of our yard

Narsissi
Daffodil

Taiteellinen varjo
Artistic shadow

Megèvessä on paljon hevoskärryjä, niillä ajelutetaan turisteja tai ihan paikallisiakin. Maalauksin koristellut kärryt, kilisevät kellot ja kavionkopse antavat vanhanaikaisen ja rentouttavan tunnelman.

Hevoskärryt, route d´Ormaret, taustalla kohoaa Mont Blanc
Horse ride, behind Mont Blanc

Joka kerta kärryjen taakse syntyy pitkä autojono. Ajattelen aina vahingoniloisesti, että saavatpa kiireiset ranskalaiset vaihteeksi hieman jarrutella – ajavat meinaan ihan tuhottoman lujaa Megèven ympäristön teitä. Jalankulkijan on turvallisinta kulkea mahdollisimman lähellä ojanviertä, etteivät mokomat kaasuttelijat pyyhkäise mennessään.

Ylemmäksi kaartuvan tien varrella on rauhallisempaa. Siellä on monta upeaa villaa eli ranskalaisittain chalet, mutta myös muutama vanha maatalo ja kappeli. Tällaiset pienet kappelit ovat tosi tyypillisiä Ranskassa, niitä tupsahtaa vastaan milloin missäkin.

Pieni kappeli Ormaret´n kulmilla, taustalla vanha maatalo
Little chapel near Ormaret, behind an old farm house

Kanat kaakattivat innoissaan maatalon pihamaalla ja etsivät syötävää ruohikon seasta. Hieman hämmästelivät minua ja kameraani, mutta poopottivat yhtä lailla tyytyväisinä päivän hellittelevässä lämmössä.

Onnelliset kanat
Happy chickens

Vanha maatalo ja pihamaalla kanoja
Old farm building and chickens out

Maatalon viereinen piha oli aivan uskomattoman idyllinen. Kuvaa varten jouduin änkemään itseni pensasaidan ilkeinä sojottavien oksien läpi lähemmäksi. Nurmikko on pienten keltaisten narsissien peitossa. Ihan huokaisen aina ihastuksesta nähdessäni tällaista maalaisromantiikkaa.

Maatalon pihamaa täynnä pikku-narsisseja
Yard full of small daffodils

Nautimme lauantain lounaan Rostachon-nimisessä ravintolassa. Se on jonkun matkaa ylempänä vuorenrinteellä. Rostachon on perheen pitämä ravintola, simppeli, mutta erinomainen. Listalla on tyypillisiä vuoristoherkkuja, kuten fondueta ja erilaisia liharuokia. Henkilökunta on ystävällistä, hinnat edulliset ja maisema upea.

Rostachon kaukaa
Restaurant Rostachon seen from the distance

Rostachon läheltä
Restaurant seen close by

Meillä oli ihan vip-paikat terassin reunalla! Saimme ihailla vuoria ja jo vihertävää luontoa. Ravintola on sen verran korkealla (1100 metrin kieppeillä), että näköala avautuu kauas.

Tällä viikonloppureissulla Mont Blanc suvaitsi olla esillä koko komeudessaan koko ajan. Se keimaili taivaan sinisen kannen keskellä auringon heijastaessa säteitä lumivalkoisilta huipuilta.

Rostachon, näkymä ravintolan terassilta suoraan eteenpäin
Lovely scenery from Rostachon´s terrace

Rostachon, näkymä ravintolan terassilta oikealle Megèveen päin
Scenery towards Megève from restaurant Rostachon

Lähtiessäni ranskalaisen Kollin matkaan, en ollut koskaan aiemmin nähnyt Alppeja tai muitakaan isoja vuoria. Maisema Megèven kulmilta on henkeäsalpaava ja ensimmäisillä Alppivisiiteillä vuonna 2007 tuntui kuin vuoret kaatuisivat päälle. Heiluin kameran kanssa kuin viimeistä päivää ja tallensin tunnelmia auton ikkunastakin joka mutkan jälkeen.

Nyt en saa enää samanlaista shokkiefektiä, mutta maiseman korkeus ja vuorten massiivisuus ihastuttavat ja vaikuttavat edelleen. Talomme etupihalta hienosti näkyvää Mont Blancia tulee myös ikuistettua eri valaistuksissa ja sääolosuhteissa.

Lauantain lounas-menumme Rostachonissa piti sisällään kalkkunapateeta, grillattua kalkkunaa ja sienirisottoa sekä hedelmätortun viipaleen. Menu maksoi vain 19 euroa plus juotavat päälle.

Pâté en croûte Richelieu

Kalkkunaa ja sienirisottoa. Huomatkaa ihastuttava kattaus ja söpö leipäkori
Turkey and mushroom risotto

Talon päärynäpiiras ja kermavahtoa
Pear pie plus whipped cream

Menu oli erinomainen, varsinkin tuo pääruoka oli aivan suussa sulavaa! Ainoa haittapuoli oli, että ruokaa oli liikaa. Jouduimme jättämään osan risotosta ja siltikin seurasi pienimuotoinen ähky! Vuorilla on totuttu syömään kunnolla. Haasteelliset olosuhteet vaativat kunnon eväät – kuten suomalainen hyvin tietää :) Myös valkoviiniä tuli otettua liikaa, tarjoilija toi erehdyksessä uuden kannullisen eikä kahta lasillista!

Tässä vielä pari kuvaa Rostachonin sisältä. Interiööri on koristeltu kaikenlaisilla vanhoilla käyttö- ja koriste-esineillä. Huonekalut ovat tyypillistä vuoristotyyliä, puuta ja yksinkertaista muotokieltä, on ruutuliinoja, pitsiä ja vanhanaikaisia verhoja.

Rostachonin sisäkuva
Interieur of restaurant Rostachon

Hauska kannukokokelma
Cute pots hanging on top of the cashier in Rostachon

Syömisen jälkeen menimme moikkaamaan aasiystäviämme. Rostachonin omistajilla on takapihalla muutama vuohi sekä niityllä kaksi harmaata aasia! Olemme käyneet katsomassa niitä monet kerrat, aasit ovat lempieläimiäni. Tämä rohkeampi tapaus tuli nytkin suoraan luoksemme uteliaana. Sen kiinnostus pysyi yllä, kun tarjosimme mehukkaita voikukanlehtiä.

Aasiystävämme tervehdys
Our donkey-friend comes to greet us

Voikukanlehtien maistelua
This tastes good!

Lounas oli sen verran uuvuttava ponnistus, että heti kotiin päästyämme jouduimme rötkähtämään päivälevolle.

Lauantain laiskottelun vastapainoksi vaelsimme sunnuntaina läheisillä rinteillä parisen tuntia, joten saatiin sentään liikuntaa ja  kunnon happihyppely terveellisessä vuoristoilmassa.

Oli sääli lähteä vuorilta takaisin Torinoon sunnuntai-iltana. Lämmintä on toki täälläkin – suorastaan liian kuuma keskipäivällä – mutta keskustaelämän pakokaasuja ja meteliä on joskus paras paeta luonnon helmaan. Varsinkin ranskalaiselle Kollilleni Megève on todella tärkeä hengähdyspaikka. Ymmärtäähän sen, jokainen ulkomaan asuja kaipaa kotimaahansa ihan muutenkin.


We were last weekend in our small escapade home in Megève, France. The weather was fabulous! Hotter than usually in summertime. We had a good walk in the mountains facing the famous Mont Blanc.

We had delightful lunch in Rostachon, small and pictueresque mountain restaurant near to our place. There are two donkies in the field behind the restaurant chalet, these grey firiends are terribly cute!