 |
| Edessä Genova |
Kevättunnelmia nostattaaksemme päätimme viime lauantaina ranskalaisen Kollini kanssa lähteä päivävisiitille Välimeren rannalle. Kohteeksi osui Genova, siellä on meneillään kiintoisa taidenäyttely ja kaupunki on lähellä, vain puolitoista tuntia huristellen autolla etelän suuntaan.
Suomalaisena kattina jaksan yhä ihastella, kuinka lyhyt matka on Torinosta Välimerelle! Tampereelta tuo turkoosin veden liplatus tuntui aina kovin saavuttamattomalta unelmalta.
Genova sijaitsee Luoteis-Italiassa. Se on Ligurian alueen pääkaupunki ja satama on Ranskan Marseillen jälkeen Välimeren suurin. Odotukset eivät olleet hääppöiset, en ole suurten satamakaupunkien ystävä, ja lähestyessämme Genovaa, näkymä toi mieleen lähinnä slummin: isoja, vieriviereen pykättyjä kolhoja talonrotiskoja lahoavine parvekkeineen. Ou nou, ajattelimme!
Suomalaisena kattina jaksan yhä ihastella, kuinka lyhyt matka on Torinosta Välimerelle! Tampereelta tuo turkoosin veden liplatus tuntui aina kovin saavuttamattomalta unelmalta.
Genova sijaitsee Luoteis-Italiassa. Se on Ligurian alueen pääkaupunki ja satama on Ranskan Marseillen jälkeen Välimeren suurin. Odotukset eivät olleet hääppöiset, en ole suurten satamakaupunkien ystävä, ja lähestyessämme Genovaa, näkymä toi mieleen lähinnä slummin: isoja, vieriviereen pykättyjä kolhoja talonrotiskoja lahoavine parvekkeineen. Ou nou, ajattelimme!
Alkunihkeys vaihtui kuitenkin iloiseen mieleen, kun löysimme vanhaan kaupunkiin. Vaikka kissanpissa tuoksahtikin liikaa tämän aristokatin nenään, kapeaakin kapeammilla kaduilla ja pään yläpuolella liputtavilla pyykeillä oli viehätysarvoa. En tiedä miksi pidän niin kovasti pikkukujista. Ehkä niissä kiehtoo mysteeri: ei tiedä mitä on tulossa ja kulkijan yksinäinen eriytyminen kaikuvine askeleineen tuo epätodellisen olon, kuin siirtymisen toiseen maailmaan.
 |
| Kapeita kujia ja roikkuvia pyykkejä |
Kokeilemme ranskalaisen Kollini kanssa mielellämme erilaisia makuelämyksiä, joten Routard-matkaoppaan ohjaamina etsiydyimme lounastamaan paikallista ruokaa tarjoavaan trattoriaan. Antica sà Pesta on Genovan tunnettu farinata-ravintola. Paikan muistaa suomalainen helposti: kirkon vierestä kulkevan kujan osoite on kotoisasti Vico Sauli.
 |
| Antica sa Pesta - Genovan kuulu farinata-ravintola |
Farinata on Ligurian alueen erikoisuus, se koostuu kikhernejauhosta ja erilaisista lisukkeista. Ravintolan pienessä sisääntuloaulassa seurasimme farinatan valmistusta odotellessamme vapautuvaa pöytää. Kokki kaatoi löysän taikinavellin valtavalle, laakealle pannulle ja työnsi sen parin pitkän metallikepin avituksella matalan, puulämmitteisen uunin perälle.
Toimitusta oli kiehtovaa seurata. Kokki käsitteli isoa pannua sujuvasti ja samalla italialaisittain asiaan kuuluvasti hölpötti koko ajan kollegoilleen.
 |
| Iso farinata-vati uunissa plus metalliset työkalut kuumien vatien käsittelyyn |
Antica sà Pestan sisustus on pelkistetty, valkeaa kaakelia ja pieniä jakkaroita. Isokokoisella olisi täällä hankaluuksia, hymähdin. Kokonaisvaikutelmasta tuli hassulla tavalla mieleen vanha suomalainen yleinen sauna.
Tilasimme kumpikin neljän farinatan makustelulautasen: perusfarinata, farinata vuohenjuustolla ja pinaatilla, perunalla sekä juustolla.
 |
| Neljän farinatan lautanen |
Maistuivat herkullisilta ja olivat samalla niin täyttäviä, että lisukesalaatti oli jo melkein liikaa. Talon valkoviini oli kirkkaan valkoista ja helmeilevää, erinomaista. Ehkä se oli tuo vettä muistuttava ulkomuoto mikä sai meidät hörppimään viiniä liiankin tiheään tahtiin, posket punoittivat heleästi jatkaessamme matkaa museolle.
Välimeren äärellä syntyneitä maalauksia esittelevä näyttely Mediterraneo - from Courbet to Monet and Matisse on esillä komeassa Palazzo Ducalessa Vappuun asti.
 |
| Genovan Palazzo Ducale |
Upeat valoa ja värejä hehkuvat maalaukset aiheuttivat monta nautinnollista huokausta. Mukana suosikkitaiteilijoitani, kuten Monet, van Gogh, Renoir, Munch. Yllätyin jälkimmäisestä: Edvard Munchin kahden teoksen pastellisävyt ja kepeys olivat kuin eri ihmisen siveltimestä, Välimeren rannalla ei tietoakaan mustasta vedestä tai silloilla synkistelevistä hahmoista!
Näyttelyn jälkeen jatkoimme seikkailuamme vanhassa kaupungissa. Tutustuimme ensin Palazzo Ducalen ala-aulassa antiikkimarkkinoihin. Paikalliset olivat myymässä monenmoista tavaraa tauluista koriste-esineihin ja koruihin, kirjoista posliiniastioihin ja huonekaluihin.
 |
| Antiikkikirpputori Palazzo Ducalen ala-aulassa |
Sitten lähdimme palatsista oikealle ja kävelimme suihkulähdeaukiolta eteenpäin viettävää arkadikaaritettua pääkatua pitkin. Vierailimme iltapäivän aikana muutamassa kirkossa, ihastelimme pienten kivijalkakauppojen monenkirjavaa tarjontaa ja eksyimme sinne tänne ja ylös alas poukkoilevilla kujilla.
Yksi ihastuttava tuokiokuva syntyi vanhojen raunioiden luona. Oliivipuut ja rapistuneet pylväät ovat vastustamaton yhtälö Kulkukatin estetiikanhakuisille silmille.
Sitten elämyksistä ja kävelystä uupuneen matkailijan pitikin jo saada kermajäätelöä ja niin täydellistyi illaksi taittunut päivä Genovassa Grom-jäätelöbaariin ja suosikkiannokseeni Cioccolato extra noir & Crema di Grom. Kerrassaan elämyksellinen lauantai joka aistille.
Sitten elämyksistä ja kävelystä uupuneen matkailijan pitikin jo saada kermajäätelöä ja niin täydellistyi illaksi taittunut päivä Genovassa Grom-jäätelöbaariin ja suosikkiannokseeni Cioccolato extra noir & Crema di Grom. Kerrassaan elämyksellinen lauantai joka aistille.
 |
| Romanttiset rauniot oliivipuiden ympäröimänä |
We spent sunny day in Genoa. The city doesn´t look very welcoming, all these big, dirty buildings with hanging loundry and collapsing balconies. Genoa is the capital of Liguria, the port is second biggest in Mediterranian after French Marseilles.
But the old part of Genoa is really charming, we were happy to wonder around in the old quarters. We had a good reason for this visit. There is an exhibition of impressionists and Mediterranian. Beautiful paintings! Some Monet, Renoir, Sisley etc. Gorgeous sceneries and feeling of the Mediterranian. The expo is in Palazzo Ducale.
We visited some small and pictueresque churches and walked around up and down going small streets. As we wanted to taste something typical for the area, we went to a famous farinata restaurant. Farinata is kind of a flat cake or pie made of cuscus-type of grains, but beans. You can have farinata with different fillings. It´s delicious! My favourite was the one with rice and cheese. The lunch was perfect with Ligurian white wine that was clear like water and little bit "frizzante".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti